Wincaven joulukalenterin luukku 11: Minä ja Ville Ahonen – Ennen kuin kuolen

Minä ja Ville Ahonen on vaikea tapaus. Kaiken järjen mukaan Mian pitäisi olla vuoden parhaiden levyjen listoilla korkeilla sijoilla. Se on hieno levy, joka herättää ajatuksia, pysäyttää ja pakottaa kuuntelemaan itseään ajatuksella. Aivan kuten debyyttikin, jonka aikoinani rankkasin vuoden parhaiden levyjen top vitoseen. Sinne se meni ns. heittämällä. En edes kyseenalaistanut.

Mian kanssa on pakko olla rehellinen. Olen kuunnellut sen koko vuoden aikana ehkä kolmesti. Aina on tehnyt pahaa. Haluan korostaa, ettei huonolla tavalla. Pidän musiikista, mutta levy on niin pohjattoman surullinen ja melankolinen, ettei sen pariin halua palata. Sen tunnelmat pistävät henkisesti todella rikki. Se on luultavasti tarkoituskin.

Aika ajoin levy palaa jostain kummittelemaan ja muistuttamaan olemassaolostaan. Se jokin on aina Ennen kuin kuolen. Se on lopullisuudestaan huolimatta kappale, joka ei ahdista. Niin helppoa on muodolla peittää sanojen merkitys.

Yksi kommentti kirjoitukseen Wincaven joulukalenterin luukku 11: Minä ja Ville Ahonen – Ennen kuin kuolen

  1. Markku kommentoi:

    Twiittasinkin siitä joskus, mutta aina Miaa kuunneltaessa tekee mieli käpertyä suihkun lattialle sikiöasentoon. Aina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.