Kun yhtye, joka on aloittanut kitara ja rummut -duona lyö tiskiin kappaleen, jossa pääosassa ovat basso ja koskettimet, niin voidaan huoletta lyödä löylyä puheisiin kitaramusiikin kuolemasta. Noin aika paljon kärjistettynä.

Mutta siis The Black Keys julkaisee uuden levyn toukokuussa ja Fever on sen ensimmäinen biisijulkaisu. Ei mikään Lonely Boy, mutta tarttuu tämäkin salakavalasti takaraivoon jyskyttämään.

Levyn härnäke on VHS- ja Lynch-estetiikassaan vähintäänkin mielenkiintoinen, vaikkakaan ei paljasta sitten yhtään mitään itse levyn musiikillisesta annista. Basso soi ja mies hölisee. Silti olen myyty.