RIP Bobby Womack

Uskallan väittää, että lähes jokainen Jackie Brownin nähnyt ihminen on nostanut Across The 110th Streetin maailman parhaiden biisien joukkuun, kun kappaleen on kuullut alkutekstien aikana. Minä nimittäin nostin. Muistan edelleen kappaleen ensikuuntelun aiheuttamat kylmät väreet, koska samat väreet nousevat joka ikisellä kuuntelukerralla, kun Womack päästää äänihuuliltaan ensimmäisen venyvän ”wuunsa”. Ja nyt sitä wuuta ei voi kuulla kuin äänilevyltä.

Viime yönä tullut kuolinuutinen veti mielen matalaksi monestakin syystä. Ei pelkästään siksi, että pidän Womackia yhtenä maailman hienoimmista soul-artisteista, mutta myös sen takia, että viimeisen neljän vuoden aikana Womack osoitti, että hän oli erittäin elossa ja potki erittäin kovaa, The Bravest Man In The Universen loistokkuus sen todisti. Se on kaksi vuotta ilmestymisensä jälkeenkin relevantti niin soundiensa kuin Womackin tulkintojenkin vuoksi. Koskettaa joka kerta.

Rauha sielullesi, Bobby Womack. Juon tänään lasillisen kunniaksesi ja kuuntelen hienoimpia hetkiäsi. Olet sen ansainnut.

womackalbarn

Sankarit yhdessä.

Avainsanat: , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.