Grime teki läpimurtonsa jo viime vuonna, mutta tänä vuonna genreltä ja sen edustajilta ei voi välttyä Suomessakaan. Alkuvuodesta Suomessa keikkailevat Skepta, Stormzy ja Lady Leshurr ja kesällä saadaan nähdä myös Elf Kid sekä Stormzy toistamiseen.

Läpimurrosta huolimatta grimea ei juurikaan olla suomalaisissa musiikkimedioissa käsitelty. Itse kirjoitin Flow’n yhteydessä Skeptasta ja lopulta esiintymisensä peruneesta Wileysta, mutta nyt yritän hieman avata, mistä koko genressä ja sen uudessa tulemisessa oikeastaan on kyse. Pahoittelen mahdollista toistoa.

Mitä on grime? Vaikka moni niputtaa kaiken brittiläisen räppäämisen grimen alle, niin suinkaan kaikki brittiläinen räppi ei ole grimea. Grimessa ei välttämättä edes räpätä lainkaan. Instrumentaalinen grime on jopa suhteellisen elävä skene riddimeineen.

2000-luvun alussa syntynyt genre yhdistää muunmuassa garagea, dubia, dancehallia ja drum & bassia. Eklektisyyden vuoksi grime on helpompi tunnistaa tietystä estetiikasta, joka ei juurikaan ole vuosien saatossa muuttunut.

Undergroundissa eläneen genren tekijät ovat puhunut itsestään uusina punkkareina, jotka tekevät itse pienillä kustannuksilla musiikkiaan ja levittävät sitä itse. Siksi tuotantojälki on raakaa sekä aitoutta ja paikallisuutta korostavaa. Esimerkiksi The Independent on puhunut grimesta uutena työväenluokan äänenä, jolla Lontoon lähiöiden nuoret saavat ajatuksensa kuuluviin ilman filttereitä. DIY-levityksen vuoksi biisit levisivät piraattiradioissa ja asiaan vihkiytyneissä levykaupoissa. Nykyisin levitys tapahtuu netissä lähes poikkeuksetta Soundcloudissa ja Youtubessa virallisemman Spotifyn sijaan.

Dizzee Rascalin debyyttilevy Boy In Da Corner on genren klassikko ja läpimurtoteos, joka on täydellinen esimerkki siitä, mistä grimessa on kyse. Lähiöissä kasvaneen Rascalin levy käsittelee nuoren miehen turhautumista ja kasvukipuja rehellisesti ja aggressiivisesti. Kaikki nämä ovat pääasiassa aina nuoriin tekijöihin leimautuneen genren avainteemoja.

Raakuutta ja samalla myös riddim-kulttuuria edustaa tuoreena esimerkkinä Stormzyn hitti Shut Up. Shut Upilla Stormzy räppää freestylena DJ XTC:n Functions On The Low -instrumentaalin päälle. Samoin Stormzy on jatkanut platinamyynneistään huolimatta vaatimattomuutensa korostamista. Harva jenkkiräppäri ilmoittaisi lentävänsä kiertueellaan halpalentoyhtiö Easy Jetillä.

Näissä asioissa on myös nähdäkseni grimen uuden suosion salaisuus. Kun 2010-luvun vaihteessa grime-artistit Dizzee Rascalin, Wileyn ja Tinie Tempahin johdolla hylkäsivät grimen ja hyppäsivät EDM-tuottajien vanavedessä hittitehtailijoiksi, hylkäsivät he samalla myös grimeen kuuluneen paikallisuuden. He myivät musiikkia hedonistisella eskapismilla. Kun he aikaisemmin räppäsivät betonilähiöiden karusta arjesta, niin kaupallisen läpimurron kynnyksellä tyttöystävät pitivät heidän Rolexejaan, lomille lähdettiin Ibizalle ja räpättiin ryyppäämisestä aivan muussa mielessä kuin kivun turruttamisessa. He myös osuivat kultasuoneen tarttumalla nousevaan EDM-buumiin kärkijoukoissa. Se kävi kaupaksi ja kun muutkin entiset grime-artistit yrittivät samoille apajille, niin brittiläinen räppi muuttui pääasiassa EDM-pohjaiseksi ja ultrakaupalliseksi valtavirraksi.

Koska valtavirta elää sykleissä ja vaikutteita imetään undergroundista, jytkeräpille ei muutaman vuoden dominoinnin jälkeen ollut sijaa. Undergroundissa vapaasti kytenyt grime on noussut vaihtoehdoksi muutamastakin syystä. Osittain siksi, että noin kymmenen vuoden sykli on jälleen osunut grimeen, mutta myös siksi, että grime on lähes vastakohta kaikelle sille, mitä valtavirtaräppi maailmanlaajuisesti yrittää myydä. Grimen epäkaupallisuus, paikallisuus ja totuudellisuus on sitä, mitä hedonistinen ja eskapistinen räppi ei ole. Grime puhuttelee myös siksi, että Lontoon mellakoiden ja syventyneen globaalin laman takia halutaan kuulla räppiä myös heiltä, jotka eivät ole vielä päässeet nauttimaan suosion tuomista eduista.

Osansa on toki myös räpin superstarojen Kanye Westin ja Draken antamilla huomionosoituksilla. Kanye tunnetusti esiintyi viime vuonna Brit Awardseissa grime-artistien kanssa samalla lavalla ja Drake on pitkin viime vuotta tehnyt Skeptan kanssa biisejä siellä sun täällä. Koska kummatkaan herroista eivät enää juurikaan anna haastatteluja, niin voin ainoastaan spekuloida heidän grime-innostuksensa syitä. Senkin voin vain yhdistää Draken kotipaikkakuntarakkauteen, johon hän voinee samaistua osin kanadalaisuutensa vuoksi ulkopuolisena räppiskenessä.

Jo pari vuotta kestäneestä nousukaudesta huolimatta on vaikea nähdä grimen suosion ainakaan hiipuvan. Koko ajan isommaksi ja isommaksi ilmiöksi globaalisti nouseva genre on tulossa ryminällä Suomeenkin. Suosiosta kertoi jo jotain lähes täysi teltta Flow’ssa Skeptan aikana. Nyt Skepta palaa Ääniwalliin, Stormzylle on buukattu Suomeen kaksi keikkaa, Lady Leshurr esiintyy helmikuussa Helsingissä OG Macon kanssa ja Elf Kid saapuu Tampereelle. Kiinnitykset tuskin jäävät tähän.

Koska keikoilla räppi tunnetusti toimii parhaiten, niin haluankin palkita loppuun asti päässeet lukijat. Yhteistyössä Fullsteamin kanssa jaamme kaksi kahden hengen lippupakettia sekä Skeptan Ääniwallin keikalle 28.1. että Stormzyn Tavastian keikalle 19.2. Jos haluat osallistua lippujen arvontaan, niin jätä kommentti ja liitä mukaan toimiva sähköpostiosoite. Kilpailuun osallistuvan kommentin voi jättää tiistaihin 26.1. klo 23.59. asti.

EDIT: vastausaikaa lisätty päivällä.

Skaba on ohi. Olen ollut yhteydessä voittajiin sähköpostitse. Kiitoksia kaikille osallistumisesta ja jatketaan keskustelua kommenteissa vieläkin. Älyttömän hyviä kommentteja on jo nyt tullut!

Loppuun vielä muutama itse valitsemani genresuosikki ja kaverini Jyri Variksen SAY-FM:lle tekemä parituntinen grime-spesiaali. SAY:n radiokanavalla on myös alkamassa grimelle omistettu ohjelma, joten seurailkaapa tarkasti heidän taajuuksiaan. Näillä puheilla tervemenoa grime-matkalle ja onnea arvontaan!