Nosto: Rakkaat lyriikat

(Kuva: WNSAC)
(Kuva: WNSAC)

Vähän erilainen postaus luvassa. Olin jo kovaa vauhtia kirjoittamassa teille uudesta Yournalistin Prepaid-sinkusta, mutta päätin antaa sen vielä odottaa tovin itseään. Yournalist on sen verran tärkeä yhtye itselleni, että en haluaisi kirjoittaa heistä mitään puolivillaista.  Sen sijaan ajattelin jakaa kanssanne pari itselleni tärkeätä lyriikkapätkää ja kertoa hieman niiden merkityksistä. Pätkät ovat täysin satunnaisia, mutta kaikki olennaisia. Samalla toivoisin, että te jakaisitte omat, teille tärkeät lyriikkapätkänne  kanssani.

”Take seven aspirins, take seven aspirins and call me in the morning”

En itseasiassa tiennytkään, että tässä Disco Ensemblen debyytiltä löytyvän Masquaraden kertosäkeessä lauletaan nimeonmaan seitsemästä aspiriinista. Kappale oli minulle väylä Disco Ensemblen musiikkiin vuonna 2005. En pitänyt yhtyeen sinkuista, mutta kun kuulin Masquaraden, olin aseeton. Jollain tavalla kiva laini. Kaikki järjestyy kun otat vähän särkkäriä ja nukut yön yli. Puhutaan sitten aamulla.

”On sanat sanoja vaan kunnes ei ole mitään sanottavaa. Ja rakkaus repii meidät kappaleiksi taas”

Tämä pätkä on Pää Kii!-yhtyeen Rakkaus Repii Meidät Kappaleiksi Taaskappaleesta. Varsinkin näinä harmaina ja koleina syystalvipäivinä Pää Kiin musiikki tuntuu olemaan omimmillaan kuvaamaan suomalaista katu- ja sielumaisemaa. Teemu Bergman on haastattelujaan älykkäämpi mies, se on varma. Kyseisessä kappaleessa on monta hienoa lyriikkapätkää, ihan niin kuin Pää Kiin tuotannossa nyt noin muutenkin.

”From my very first breath until the very last, it’s always been you, who saves my soul”

En tiedä onko kyseinen pätkä edes oikein kirjoitettu, sillä sitä ei löydy miltään netin lyriikkasivustolta. Kyseessä on Revival Hymnsin debyyttialbumin päätösraita Crusoe Metamorphoisisin viimeinen toisto. Kun kuulen kyseisen kohdan, näen mielessäni ihmisen, joka juoksee  kaatosateessa pitkin isoa siltaa aina reunalle asti, ehkä pelastamaan jotakuta.  Tai ehkä toivomaan tulevansa itse pelastetuksi.

”Taidat olla rohkea, uskalsit tulla tänne”

Jos tiesit mistä kyseinen lyriikkapätkä on peräisin, olen iloinen puolestasi. Kirjoitin tästä Sydän, sydän-yhtyeen Ihmiset Ovat Valloittaneet Maailman-kappaleesta joskus aikoinaan pitkän aineen lyriikkakurssillemme. Minulla ei ole sitä enää tallessa, joka on sääli. Minulle tämä kappale on aina kertonut itsensä ylittämisestä. Olen ehkä ottanut liikaa vapauksia tulkita tekstiä. Olen kuvitellut kappaleen kertojan puhuvan vastasyntyneelle lapselle. Taidat olla rohkea, uskalsit tulla tänne. Ihan kuin lapsella  olisi vaihtoehto.

”I’m covered with flames, my skin is on fire but I won’t burn”

Ensimmäinen lyriikkapätkä, minkä kuulin Burning Heartsilta. Biisi on yhtyeen ensimmäinen sinkku Burn Burn Burn, joka näin jälkikäteen tuntuu todella oudolta sinkkuvalinnalta. Minulle se oli kuitenkin rakkautta ensikuulemalla, vaikken sitä vielä silloin suostunutkaan myöntämään. Tiesin Jessikan avatessa suunsa, että voi helvetti, tässä sitä taas ollaan. Voimattomana jälleen yhden älyttömän hyvän suomalaisbändin edessä.

”This monkey’s gone to heaven”

Sanokaa mitä vain, mutta Pixiesin Monkey Gone To Heaven on täydellinen kappale. Jos minulla on joskus paska fiilis, tai poden sydäntä viiltävää itkudarraa, ja laitan kyseisen kappaleen soimaan, muistuttaa se minua aina kaikista hyvistä asioista mitä maailmassa on. Se lieventää pahaa oloa ja vie minut paikkaan, jossa minulla on tasan kolme minuuttia hyvä olla. Minulla ei ole mitään hajua, mistä kappale oikeasti kertoo. Minulle se tulee kuitenkin aina kertomaan siitä, että kaikesta huolimatta, kävi miten kävi, tämäkin apina pääsee taivaaseen.

”I know the way you are, I know you’re sleeping with your dolls”

Jos aikuisella miehellä saa olla tunteita, on Jori Sjöroos omiaan tuomaan ne esiin. Sen lisäksi, että Magenta Skycoden I Know You’re Sleeping With Your Dolls on yksi kauneimmista kuulemistani kappaleista ikinä, se muistuttaa minua aina lämmöllä minulle todella tärkeästä henkilöstä. Se jollain tasolla kiteyttää yhden elämänvaiheeni ja jos joskus haluan palata ajassa taaksepäin, se onnistuu helposti painamalla playta.

”Kilpikonnat jäävät sulle, sinunhan ne on. Muistaisit puhdistaa terrarion”

Kuten Teemu Soberismia-blogissaankin kirjoittaa, tämä PMMP:n kappale yhdistettynä väärään kontekstiin voi tehdä todella kipeää. Päiväkoti on erokappale, jonka kuunteleminen tuo varmasti väkisin jokaiselle muistoja. Minulle nuo muistot ovat lämpimiä, joskin haikeita muistoja. Kuitenkin sellaisia, joita en tahdo unohtaa.

”And you will begin to see, how I was nothing special after all”

Tämä lyriikkapätkä on listani tuorein. Se on The Hearingin debyyiltä kappaleesta nimeltä Nothing SpecialVaikka kappaleessa pätkä onkin todennäköisesti tarkoitettu kuvaamaan, miten tavallinen kertoja olettaa olevansa. Minulle se kuitenkin toimii aina muistutuksena siitä, että jokainen on erilainen, ja omalla tavallaan arvokas. Ei silti välttämättä kannata ihailla, olethan ihan samanlainen kuin minäkin.