Hei ihana lukija. Tervehdys täältä yövuorosta, jossa Rosvojen sivuilla ennakkokuuntelussakin oleva Delay Treesin uusi Readymade-albumi on ollut kovassa soitossa. Otin ikään kuin tarkoituksella vain yhden levyn mukaani töihin, sillä ajattelin että näin pienempänäkin tehtiin. Uutta levyä kuunneltiin niin pitkään, että oli varaa ostaa taas uusi vanhan syrjäyttävä levy. Aloitin yhdeksältä alkaneen vuoroni kuuntelemalla Readymadea taustamusiikkina Patti Smithin kirjalle.  Välillä kuuntelin intensiivisemmin, välillä vähemmän.

En suinkaan ole kuunnellut Readymadea koko yötä, mutta useamman tunnin kylläkin. Levy johon kotona olin ehtinyt tutustumaan vain satunnaisina kuuntelutuokioina, on tässä yön mittaan auennut  kuuntelu kuuntelulta enemmän ja enemmän. En kuitenkaan osaa sanoa, onko Readymade vielä puhjennut täyteen kukkaan kanssani. Osaan kuitenkin sanoa levystä jo, että se on delaytreesmäiseen tapaan soundeiltaan  loppuun asti viilattu. Toisin sanoen kuulostaa aivan älyttömän hyvältä. Levy on hitaasti aukeava ja kappalejärjestykseltään loistavasti rytmitetty. Kuten edellisellä Doze-albumilla, myös uudella levyllä kaikuisen tunnelmoinnin kaveriksi on mahtunut muutama menevämpi biisi.

Readymade ei mielestäni nouse kokonaisuutena  ihan Dozen haastajaksi. Tämä luonnollisesti  johtuu osittain siitä, että Doze on yksi suomalaisista suosikkilevyistäni. Kappale kappaleelta kuunneltuna Readymade kuitenkin selviytyy maaliviivan yli  voittajana. Kappaleet kutenFireworks, Steady ja ennen kaikkea singlelohkaisu Perfect Heartache ovat ihan omaa luokkaansa.  Silti albumi ei osaa päättää onko se isolle yleisölle suunnattu pop-levy, vai marginaaliväen kaikupaketti. Kuten Doze myös Readymade  on molempia, kohoamatta kirkkaaksi voittajaksi kummassakaan sarjassa. Pärjäten silti vahvasti molemmissa.

En haluaisi asettaa levyjä rinnan, sillä se ei ole ole reilua bändiä kohtaan. Sanon kuitenkin sen, että olisin toivonut Delay Treesiltä sitä potin räjäyttävää pop-levyä. Nyt sain vakuuden siitä, että Delay Trees olisi halutessaan voinut tehdä kyseisen levyn, kuten kolmella esiin nostamallani kappaleella hyvin kuuluu. Silti Readymade on huiman hyvä albumi.  Vaikka se ei täysin lunastakaan sille asettamiani korkeita odotuksia. Delay Trees vaan on yksi niistä  vientipotentiaaliltaan suurista suomalaisyhtyeistä, joiden haluaisin nähdä menestyvän isosti maailmalla. En vaan ole varma riittääkö Readymade haastamaan kilpasiskojaan.

P.S. Huomasin vasta kirjoittaessani, että etukannessa näyttäisi olevan sellainen kuva, joka tulee esiin vasta kun sitä on katsonut oikealla tavalla tarpeeksi läheltä. Onko kukaan saanut kuvaa näkyviin?