SSHG’s Joulukalenteri! #2 / #24

224
Aaaah, folkpunk! Se musiikin alalaji, jossa poliittinen tiedostavuus, rujo asenne ja räjähtävä yksinkertaisuus yhdistyvät akustiseen ilmaisuun ja singer-songwriter -perinteeseen. Se, jonka esi-isiksi on luettu muun muassa The Pogues ja Violent Femmes, ja jonka nykyään esimerkiksi Jaakko & Jay suvereenisti taitavat. Se genre, jonka on pistänyt alulle… niin, kuka?

Lontoossa vuonna 1956 syntynyttä Patrik Fitzgeraldia on pidetty yhtenä ensimmäisistä punkrunoilijoista ja ensimmäisenä folkpunkkina – miten termin nyt sitten haluaakin ymmärtää.  Fitzgerald oli aloittanut laulujensa kirjoittamisen muutama vuosi ennen brittipunkin tapahtumista, ja joissakin piireissä häntä oli ehditty kutsua uudeksi Bob Dylaniksi. Hänen kappaleensa olivat lyhyitä, yhteiskunnallisesti kantaa ottavia, usein sarkastisia, mutta pohjavireeltään toiveikkaita ryöpsäyksiä.

Fitzgerald oli Itä-Lontoossa sijainneen Small Wonder -levykaupan vakioasiakkaita ja kun hän kuuli liikkeen aikeista perustaa levy-yhtiö, hän kiikutti ensimmäisten joukossa oman demonsa kaupan johtajalle Pete Stennettille. Stennett piti demosta niin paljon, että päätti julkaista  Fitzgeraldilta kuusi kappaletta sisältäneen ep:n Safety-Pin Stuck In My Heart.

Ep:n nimikappale (alaotsikoltaan A Love Song for Punk Music) on yksi folkpunkin kulmakivistä ja yhä Patrik Fitzgeraldin tunnetuin teos.

I don’t love you for your graveyard eyes
I don’t love you for your shaven thighs
I just love you for that
Beat-beat-beat-beat-beating

I don’t love you for your tattered tie
I don’t love you, and I don’t know why
I just love you for that
Beat-beat-beat-beat-beating

Punkin ja romantiikan yhdistelmä ei ole koskaan kuulostanut yhtä hyvältä.

Pyhitän joulukuun omien supersuosikkibiisieni esittelyyn, joulukalenterimaisesti biisi per päivä -tahtia, genrerajoista ja vuosikymmenistä välittämättä.

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.