
Danielle, eli ehkä hienoin video, jonka näet vähään aikaan
Anthony Cerniellon taideteos ei välttämättä saa aikaan välitön WHOA-efektiä, vaan sen vaikutus on hitaampi ja syvempi. Ja kenties pitkäkestoisempi. Video etenee kuin tuntiviisari, hitaasti, niin, ettei sen liikettä huomaa vaan sen tuntee. Aivan niin kuin ikääntymisen. Videon perusajatus on yksinkertainen, jopa kulunut, mutta se on toteutettu niin vähäeleisen kauniisti, että sanat loppuvat kesken.
Maagista.
Lisää Rosvoissa:
