Joka viikko Viiden kappaleen tiistai kokoaa viime päivien ja viikkojen biisipotpurrin, joka miellyttää kirjoittajaa eniten. Tällä kertaa luotamme tuttuihin nimiin parin uutukaisen lomassa.

Yumi Zouma – Right, Off The Bridge

Yumi Zouma muodostaa kenties lemppareimman uusiseelantilaisaktin, jonka pehmeä soundi hyväilee korvan sisäpintoja sulavin siveltimin. Spessu vinyylipaketti bändin aiempia tekee tuloaan, johon myös uusi kappale sisältyy. Right, Off The Bridge on juuri niin unelmaista kuin vain tämä yhtye pystyy.

Palace Winter – Menton

Vehreämpiin tuttavuuksiin lukeutuu tanskalais-australialainen Palace Winter, jonka uusi kappale pitää vaativan tiheän kompin loppuun asti. Kun vokaalit heivataan puolen välin jälkeen, siihen asti popiksikin kääntynyt erinomainen indie rock saa jonkinmoisia junnauksen luonteenpiirteitä. Sisältyy lokakuussa ilmestyvään Medication EP:hen.

Low – Lies

Pitkän linjan amerikkalaisyhtye on saanut  minulta osakseen aivan viime vuosia lukuun ottamatta pitkälti puolivälinpitämättömän olankohautuksen. Uuden Ones and Sixes -levyn ilmestyessä syyskuussa (11.9. Sub Pop) voisin kerrankin olla Low-levyn tunnelmissa julkaisusta lähtien. Levyä edeltävä Lies on utuisasti kitaroitua matalalentorockia. Ja mainio biisi.

’N Stuff – Breathe

Tuomo Nopparin ja Jori Pesosen yhteisprojekti ’N Stuff julkaisee ensimmäisen yhteissävellyksensä Breathe perjantaina. Laulajaksi on pestattu Kadi Quartetista tuttu Kadi Vija. Bändin nimivalinta aiheutti melkoisen vastareaktion aluksi – ensivaikutelmat ja niin edespäin – enkä edes kuunnellut koko kappaletta. Onneksi lopulta kuitenkin niin tein. Breathe nimittäin yhdistelee eri elementtejä mm. jazzista ja bossasta erittäin hyvin. Vaikkei tämä ole minun eikä tämän blogin ominta aluetta tyylinsä puolesta, Breathe sopii minuun makuuni luontevasti. Todella miellyttävä sävellys.

Foals – Spanish Sahara (MUUI Remix)

Postauksen päätöskappaleena kuullaan MUUIn remix Spanish Saharasta. Blogin toinen kirjoittaja Aki avittaa pitkästä aikaa – tietämättään. Aki luonnehti laveasti polkevaa remixiä erittäin osuvasti ”haahuiluhouseksi”. Itse koin biisin erittäin rauhoittavana, miksi se sopiikin niin hyvin koko setin päätökseen.