Viiden kappaleen tiistai

Tiistaisin koottava oleellinen musiikkivitonen täällä taas. Tarjolla enemmän tai vähemmän ajankohtaisia, erittäin hyviä kappaleita joka viikon joka tiistai. Pääasiallisesti tähänkin blogiin tarjottava musiikki on elektronisvoittoista tai -vivahteista. En tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus: olenko ensin postannut sellaisesta musiikista paljon, minkä vuoksi sitä tarjotaan, vai postailinko siitä paljon koska sitä tarjottiin.

Silti, olen tainnut kokea vastareaktion, kun tätä nykyä kavahdan henkisesti, kun bändin synopsis sisältää ilmaisun ”synth pop” tai ”electropop”. Esimerkiksi Tessera Skiesin kohdalla huoli oli varsin aiheeton: Out of Sight on vesivärein taivaanrantaa maalailevaa poppia, jossa synat on tajuttu jättää pohjaväriksi.

Tanskalaisen Communionsin Summer’s Oath rautalankaisesti soivat kitarat tuovat edeltävän biisin jälkeen sopivasti potkua. Bändin ote kesäiseen kaihoon on virkistävä. CHI osuu taas eri suoneen. Vaikka folkisti alkava Hard To Be Happy ryhtyykin puolivälin jälkeen tanssittavammaksi, olisi helppo kuvitella tämä Ellie Gouldingin biisiksi siltä ajalta, kun tämä vielä tarttui kitaraan.

Nadine Shah’n albumi ilmestyi jo kuukausi sitten, ja Fool-single sitäkin aiemmin, mutta sitäpä ei löytynyt edes tuosta Spotify-soittolistastani, joka kokoaa vuoden uutuudeet samaan, joten mikäs tässä esitellessä. Synkästi viettelevää kitaramusiikkia, aivan kuin se hautoisi jotain mielessään. Viimeisenä kakkumme kirsikoi Home, sillä pitäähän silloin tällöin olla mysteeriä kunkin elämässä: yhtyeestä kun ei tästäkään tiedetä oikein mitään.

Return voisi kappaleena olla vähän triphopia, siinä on pianon ja naisvokaalien pettämätöntä yhdistelmää, sekä räpäytystä. Vaikea tälle on genreä lyödä ylle, eikä me sillä tiedolla mitään tehdäkään. Tsekkaa myös biisistä tehty video. Vaikka riimittely tässä kappaleessa häiritseekin hieman, se tuntuu siis ylimääräiseltä, on Return ehkä jopa postauksen suosikki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.