Jokatiistaisen kappalesetin aloittaa Mideau, jonka juuret ovat postausten bändeille epätyypillisesti Utah’ssa. Feet to the Sun väreilee positiivisesti, ja sen suurin avu on huoleton indiepop-estetiikka, jossa kaikki paitsi tämä kappale on turhaa. Albumin yhtye julkaisee ensi kuulen lopulla (21.4.).

Montrealista löytyy rahkeita covereiden tekoon: niin Saxsyndrum kuin Sea Oleenakin on sieltä kotoisin. Ja yksissä tuumin nämä ovat lähteneet Lykke Lin Damce, Dance, Dance -kappaleen kimppuun. Lopputuloksena on mitä onnistunein versio. Saksofoni soi hillitysti ja tunnelma on harkittua viileyttä.

Lontoolainen Sykes saisi helposti leiman ’ei-loukkaava’, jos ei vaivaudu paneutumaan kuunteluun, sillä se etenee liiankin helposti. Mutta oikeasti esim. Best Thing uhkuu harmittomuuden mukanaan tuomaa voimaa. Vaivattomasti kuuntelijan luo tuleva elektro pop ei ole aina helposti sivuutettavaa eikä nyansseihin ripustautuvaa, kuten Sykes osoittaa, vaan yksinkertaisesti hyvää musiikkia.

Myöskin lontoolainen Peter Lyons on sohinut musiikkiprojekteissa niin artistina kuin tuottajanakin, ja viime vuodesta lähtien myös sooloillut omalla nimellään. Leave Messä yhdistyy viime vuosilta tuttu tuotantojälki (vähän á la James Blake) ja falsettisointi. Näistä geneerisistä huomioista huolimatta kuuntelemisen arvoinen hieno biisi.

Lopuksi vielä RAINER. Tältä duolta on ilo kuulla lisää, varsinkin kun se on loppupuolta kohti tiukemmin askeltava Nocturn. RAINER julkaisee kahden kuukauden päästä debyyttialbuminsa Water, jolta tämä uutukainen myös löytyy. Nocturn on monipuolinen biisi, jonka etevyys koostuu kuitenkin suoraviivaisista asioista: hyvä tuotanto ja Rebekah Raan vetoava lauluääni. Ensi viikolla taas uusi setti!