”Lauluja kirjoitetaan paljon rakkauskeskeisesti – varsinkin ihmissuhteista ja pettymyksistä niihin liittyen. Valtaosa popmusiikkia tanssii tuon mediaanin tienoilla. Rikkinäisten parisuhteiden ja itsesäälihuurujen aidan toisella puolella aiheita on kuitenkin kirjavasti ja runsaasti.”

Tässä taannoin kirjoittelin sanoituksista poimien kappaleita, jotka olivat kiinnostavan aiheensa myötä tarjonneet muuta kuin tavanomaisimpia aiheita. Siihen valikoitui englanninkielisiä kappaleita (tsekkaa täältä postaus), kuitenkin tarkoituksenani oli alusta asti valita myös suomenkielisiä, mutta suoranainen runsaudensarvi on aiheuttanut kirjoituskankeutta. Suomalaisten kappaleiden laulujen valikoimaan ei tällä kertaa sisälly yhtään Yrjänää tai Martikaista, ei edes Vesalaa, Göstaa tai Sinnemäkeä. Aloitetaan kuitenkin omista suosikeistani, joista ensimmäisenä Jukka Hervan projekti.

Barry Andrewsin Disko – Talitintti

Jukka Hervan sanoitukset, toimitettuna tämän omintakeisella tavalla, ovat näennäisen suoraviivaisia, absurdeja ja tietyllä tavalla piinaaviakin. Omiin korviini erityisesti Lampaat ja juuri Talitintti esittelevät Barry Andrewsin Diskon parhaita sanoituksia. Falsetin saattelemat ”Talitintti, talitintti” -vaikerrukset saivat ensin nauramaan, myöhemmin surulliseksi.

Talitintti talitintti / Joko sulle riitti /
Sua tuskin kukaan / Oikein koskaan kiitti /
Talitintti talitintti /
et laulaa / enää / viitti

Oli sitten kyse konkreettisesti linnusta, tai synkästelevästä henkilöstä katselemassa yhteiskunnan laitamilta sivullisena, apua tarvitsevana, Hervan puheosuus toisessa säkeistössä (n. 1:50 alkaen) tekevät itselleni tämän kappaleen.

Topi Saha – Kuru

Kolme Veljee -levyn helmiä, Kuru kertoo nimimerkki S. Aattelon alkuperäissanoituksia mukaillen Näsijärvellä 1929 tapahtuneesta haaksirikosta – joskin Topi Sahan versiossa sanoituksista mainitaan että

Seitsemäs syyskuuta kakskytkuus merimiehet ne arpaansa heitti
Oli laivamme laivoista maineikkain, minä Joonana joukossa matkaajain
Tummat pilvet jo taivasta peitti
Merimiehet kun arpaansa heitti

Kappale on toki sanoituksettakin upea, kansantarinaan on puhallettu upeasti henki, kun taustalla ujeltaa tuuli ja aallot iskevät rantaan. Traaginen tarina on saanut arvoisensa esittäjän ja kappaleen. Viimeistään lopussa paljastuva kohtalo Kuru-laivan sisuksista saa ihon kananlihalle.

Samalla kun vajoan niin kannen alla vankina on viatonkin polvillaan
Samalla kun vajoan niin kannen alla vankina on tyttö rukous huulillaan
tyttö kotimatkallaan

(Myös Velisurmaaja olisi ollut komea perinneveisu valittavaksi samalta levyltä.)

Eleanoora Rosenholm – Valo kaasumeren hämärässä

Tältä yhtyeeltä olisi voinut valita useammankin kappaleen, Maailmanloppu ja Ambulanssikuskitar päällimmäisinä mielessä, mutta Valo kaasumeren hämärässä on jo nimeltään askeleen edellä. Jopa yhtyeen muuhun tuotantoon verraten kokeellista soundia sisältänyt Hyväile minua pimeä tähti sisälsi myös tämän apokalyptisen, miltei lastenlaulun rauhallisuudella etenevän synkän kappaleen.

Paineaalto kaataa
elintarvikeosaston hyllyt
Tulimeri pyyhkäisee
katon kautta lattiaan

Räjähdyksen jälkeinen maisema, terrori-iskun jälkeinen henkinen ilmapiiri, ovat yhtä lailla muuttuneet. Dystopinen ”uusi uljas maailma” kuoriutuu yksi säkeistö kerrallaan. Suurin isku ei ole paineaalto, vaan ihmisten suhtautuminen toisiinsa. Niin sanoitukset kuin itse kappalekin jotensakin paatoksellisuudessaan ovat pirun vaikuttavia.

Sanoo sanomalehdet, emme ole turvassa enää
Ovat terroristit joukkoomme soluttautuneet
Perheet asentavat kameroita, turvalukkoja, hälytyslaitteet
Kellariin vuoraavat
teräslevyistä pommisuojan

Marssikaa siskot sekä tuhon veljet
Uuden uljaan maailman
veren maalaamilla raunioilla

Risto – Tiedän millainen on ihminen

Risto Ylihärsilän vokooderin läpisyötetty ääni kertoo ”tietävänsä millainen on ihminen”, ja taustakuoro kohoaa korkeuksiin. Koneellinen olento, tai yliolento, latelee vuoroin ihmisyydestä satunnaisia väitteitä, joihin samainen puhujaolento tarjoaa ’vapahduksen’:

Tiedän millainen on ihminen
se pelkää kuolemaa mut miettii kuitenkin ensiks rahaa
minun kanssa sinä et tartte rahaa
etkä sinä kuole

Ylihärsilän mukaan halutessaan kappaleesta voi löytää myös kannanottoja. CULT24:lle tämä kertoo kappaleesta mm. seuraavasti:

”olento voisi luetella ihmisyyden piirteitä ja mitä se voisi niille tehdä. Piirteiksi valikoituivat kuolema, ahneus, impulsiivinen väkivalta ja viettien orjana oleminen, jotka poistuessaan muuttaisivat lajimme aivan toiseksi tai hävittäisivät sen. Kovin monimutkaisiin pohdintoihin ei pop-musiikin muutaman rivin systeemeissä ehdi – pari yksinkertaista lupausta”.

Kuten kertsistä huomaa, robottimessiaasta (tai antikristuksesta, kuten Ylihärsilä itse sanoo) kertova biisi on hauska muutenkin kuin lähtökohdiltaan. Erityisesti ilahduttaa sanavalinta ’nasahtaa’, kun se on paritettu temaattisesti ’paratiisin’ kanssa. Tuskinpa on monessa yhteydessä samalla tavalla.

Ja ihminen tulee mukaan
näin tämä uudeks muutetaan
tulee hyvä maailma
Kun ihminen tulee mukaan
niin paratiisi päälle maan
alle sekunnissa nasahtaa

Limonadi Elohopea – Neiti nahkahansikas

Legendaarisilta Limppareilta (ja sattumoisin bändiltä, jossa serkkuni vaikutti) voisi myös valita useamman kappaleen. Tero-Petri Suovasen sanoitukset eivät niinkään välttämättä käsittele erikoisia aiheita (vaikkakin Potkin maassa makaavaa vahvistaa poikkeuksen), vaan tämän laulujen kuvasto on epätavallista, äkkiväärän huvittavaa ja poikkeuksetta loistavaa. Neiti nahkahansikkaassa kohdataan ”huutosakinjohtaja”, joka ”ei lainaa hammasharjaa”. Kohtuuton nainen.

Sinä niin kuin monet muutkin naiset
sinä haluaisit olla mies
vaik mokaat mut
mä haluun sut
ja kajal-kynällä teen sulle viikset

Poko Recordsille levyttäneen Limonadi Elohopean kappaleista monet tietävät juuri tämän, ja lukeutuu se omiinkin suosikkeihini. Suovasen yössä kohtaamista huutosakinjohtajista en  sitten tiedäkään. Mutta huikea biisi.

Arvostat voimaa, hyötyä
vaik sua häpeän
olet kätevä
sinä voit olla mun kuskina