Turku Bike Trails -soittolista lähestyy pyöräilyä – ja muutkin kunnat saavat osallistua – ei Tour de France mielessään. Eikä adrenaliinitippa ylähuulessa polkevan fixi-nistin tasapoljentotoiveet ajatuksissaan. Se mukailee tavallista sunnuntaipyöräilijää, joka nauttii vuoden aikojen vaihtumisesta reitillään Vähätorin kivetyksiltä jokirantaan, tai   kaupunkielämän vaihtumisesta Ruissalon vehreyteen,  kansanpuiston teiden vehreydessä.

Tai kesäisellä Saariston rengastiellä kurvailevaa retkeilijää, joka pysähtyy keräämään happea ja nauttimaan kapsäkkiin kootuista eväistä. Kenties matkaat Vanhalla Hämeentiellä kohtia Lietoa ja Vanhaa Härkätietä pois ydinkeskustan hurinasta.

Itse matka lienee sivuseikka. Tätä pientä takatalvea lukuun ottamatta pyöräilijät alkavat jo kaivaa matkakumppaneitaan varastoista, tai huoltaa niitä kesää varten. Kunnon purtavan ja siedettävän matkaseuran lisäksi polkijalle kelpaa musiikki tien päälle. Soittolistaviikko jatkuu siis meidän osalta, ensimmäisellä osalla.

Jaettiin Akin kanssa nimittäin työtaakka kahtia, kasattiin yhdessä kappaleita kahdella teemalla, ja tehtiin kaksi soittolistaa, joista toinen seuraa hieman myöhemmin. Kumpikin on transportaatio-teemainen ja kumpikin pelaa mielikuvilla. Turku Bike Trailsissa on yritetty lähestyä pyöräilyn mutkattomuutta ja huolettomuutta, jota kyseinen liikkumismuoto parhaimmillaan heijastelee, mutta soittolista taipuu myös niihin pausseihin matkan lomassa – rentoa meininkiä siis.

Hypähdetään käyntiin Noah and the Whalella ja WOODSilla, otetaan muutama napakampi polkaisu The Strokesilla ja Tame Impalalla, sipaistaan Rooseveltin elektroa, ja tuudittaudutaan alamäkirullailuun laakereiden tehdessä työn, Baben ja The New Tigersin vedoilla.

20 biisiä pyöräilyyn nyt, 20 biisiä myöhemmin lisää eri tarkoituksiin (The 20 / 20 experience, heh. hehe. hehehe.).