Ruisrock survival guide 2.0

Juhani, 30.6.2014 12:00. 2 kommenttia

Ruissalon kansanpuisto liekehtii ensi viikonloppuna taas, kuvaannollisesti, kun Ruisrock vaatii kesän juhlijoita omikseen. Palaanpa minäkin jälleen omaan, vaatimattoman listaani vinkkejä, ajatuksia, huomioita ja muisteloa Ruisrock-kävijöille omien käyntien perusteella. Laadin vastaavan pari vuotta sitten, mutta pieni päivitys on aina paikallaan. Jotkin ovat kenties hyödyllisempiä ensi kertaa ja/tai maakunnan ulkopuolelta matkustaville. Varsinainen info löytyy edelleen parhaiten toki Ruisrockin omilta sivuilta melko tyhjentävästi. Tämä onkin sitä ”MUU”-osiota. (Kaikki kuvat ©. Jos haluat käyttää niitä, ota yhteyttä.)

Artistipoiminnat:

Perjantain ohjelmisto on kirjava. David Guettasta Tuomoon rytmi- ja tanssimusiikissa löytyy valikoimaa, mutta suurin osa lipunostajista saapuu yhtä asiaa varten. The Offspring soittaa legendaarisen Smash (1994) -levynsä läpi. Ja kansa tykkää. Rantalava 23.15-00.30.
Lauantailta löytyy turkulaista, uutta ja vanhaa, MursuSikaria ja Michael Monroeta. löytyypä Veronica Maggiokin. Mutta minä menen lauantaina Ruissaloon yhden keikan vuoksi: Future Islands. Olette ehkä kuulleetkin yhtyeen verrattomasta Singles-albumista, joka julkaistiin kevät-talvella. Olette varmasti kuulleet bändin häkellyttävästä live-esiintymisestä, jonka tirehtöörinä ärsyttävästi/briljantisti liikkuva laulaja Samuel Herring häärii – riippuu ihan näkökulmastasi. Vaikka Studio Killers houkuttanee telttaan samanaikaisesti sievoisen yleisön, et yksinkertaisesti voi jättää tätä keikkaa väliin. Tästä tulee se keikka, josta ihmiset puhuvat ensi vuonna, ja sitä seuraavana, ja sitä seuraavana: ”olitko sä sillä keikalla?!”. (Itseäni syö hieman, ettei Future Islands ole teltassa, jonne se kuuluisi.) Katso tämä NPR:n keikkataltiointi ennakoidessasi ensi viikonloppua (kiitos, Ville, vinkistä). Louna-lava 23.00-00.00.
Sunnuntai on kokonaisuutena kovin. Oma päiväni kulkee todennäköisesti Rantalavan First Aid Kitistä (17.15-18.15) Telttalavan Tame Impalaan (18.00-19.00). Toivottavasti muistatte muuten aussibändin erinomaisen Michael Jackson -coverin maaliskuulta. Kuulostaa joidenkin mielestä kenties hölmöltä, mutta päällekkäin osuvien Veskun ja Sueden väliltä pitää miettiä, sillä Loirin takasi muutama vuosi sitten uskomattoman hartaan keikkatunnelman Ruisrockin telttalavalla. Ruissalon juhlan päättänee ranskalainen Phoenix. Rantalava 21.15-22.30.

http://www.youtube.com/watch?v=1Ee4bfu_t3c

Aikataulu:

Ei ole festaririippuvainen huomio, mutta kuitenkin. On kahta koulukuntaa: niitä, jotka tekevät oman aikataulun jottei mikään jää väliin ja niitä, jotka välttelevät tätä viimeiseen asti, jottei oleellinen ja tilanteessa eläminen mene sivu suun.

Itse teen yleensä kahdenlaisia huomioita, must-see esiintymiset, joita on maksimissaan muutama sekä kiva nähdä muttei pakko -osaston. Tällöin päivissä pysyy jonkinlainen punainen lanka eikä aika mene auringon alla hourailuun ja ajelehtimiseen.

Ystävät:

Korvaamattomia, mutta kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin, ainakaan mikäli tuntisitte ystäväni Mikan. Selänkääntäminen on karkein oma maali jonka tämän suhteen voi tehdä. Eräänäkin kertana olimme kahdestaan Ruisrockissa, kummallakin akku loppu (puhelimen, toim. huom.), sovittiin ettei Mika liiku tukevassa humalassaan sillä aikaa, kun käyn vessassa. Olin poissa minuutin, eikä Mikaa ollut tietenkään enää missään. Tuurilla löysin tämän lopulta kaljateltasta. Ja ai niin: polkupyöräni oli ketjulla kiinni Mikan pyörässä, joten katoaminen olisi ollut ikävämpää kuin luulitkaan. Sittemmin yksi ohjenuora onkin kuulunut:

Älä lähde Mikan kanssa kahdestaan Ruisrockiin.

Tapaat uusia tai törmäät vanhoihin. Kaipa tämä pätee festareihin ylipäänsäkin, mutta, jotenkin kansanpuisto on yllättävän bermudainen kolmio. Jos joukkosi on täysin sama päivän päättyessä kun sen alkaessa, lottoa.

Älä murehdi kavereiden kadottamista liikaa, jos ei kyseessä ole logistinen tai asumiseen liittyvä ongelma. Etsimiseen tuhrautuu usein monen bändin verran aikaa ja tämä ’kadonnut’ löytyy juuri sieltä mistä lähdit.

Random-festivaalijat — Random-festarikansaa. Ei tuttuja.

Ruuhkautuminen:

Puhelin. Linjat. Ovat. Tukossa. Toisen ihmisen saavuttaminen puhelimitse on usein tuuripeliä. (Ks. myös kohta kaverin kadottamiseen liittyen). Toisaalta IG-tilisi pärjää ilman festari-selfietä, kun nuhainen verkko yrittää toimittaa tuhatta päivettynyttä ja likaista pärstää nettiin.

Alueelle saapumiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Mikä tahansa matkantekoratkaisu on sinun valintasi, mutta muista, ettei päämäärä ole pääasia, vaikka musiikkitarjonnasta nautitaankin.

Matkanteko:

Pyöräily on edelleenkin oma valintani joustavuutensa vuoksi. Pyöräparkki kustantaa 3€. Loppuillasta pitää olla tarkkana, pyörä valaistuna ja jarrut ennen reissua tsekattuina, sillä kapeat ja paikoin jyrkätkin tiet ovat ruuhkaisia ja pyöräilijät, noh, eivät parhaimmillaan.

Tiedä että paikallisbussi tuo sinut vain Ruissalon sillalle asti, josta on tuntuvasti matkaa vielä alueelle.

Ulkopaikkakuntalaisille kävelymatka sillalta alueelle on miltei dealbreaker, joten valmistaudu henkisesti (ja kengin) siihen, että matka kestää hieman enemmän kuin kuvittelisi.

Useille Ruisrockin vakiokävijöille tämä kävelymatka on festivaalin suola. Toki yöllä parikilometrinen saattaa saada Via Dolorosan kaltaisia piirteitä, mutta päivällä se parantaa festivaalikokemusta entisestään. Nauhana kiemurtelevat vagabondit luovat tunnelmaa, joten käytännössä festivaalihumu alkaa jo Ruissalon sillalta.

Muutama vuosi sitten kavereitani lähti kävelemään jokirannasta kertakäyttögrillien ja olutvarastojen kera aamupäivällä. Perillä he olivat illalla, hyvin ravittuina ja mieleltään joviaaleina.

Älä kiiruhda alueelle. Istuskele aitojen ulkopuolella hyvästä seurasta, auringosta, juomasta ja tunnelmasta nauttien.

Tähän on kaksi syytä: edelleen, festivaalin parasta antia ovat ihmisvirrat kansanpuistoon ja oman festariryhmittymän hengennostatus. Toiseksi, lipulla pääsee vain kerran alueelle, joten kun sinne astuu, paluuta ei ole kuin kerran.

Muuta:

Eväät folio-/kelmupaketoinnissa ovat osoittautuneet korvaamattomiksi omassa seurueessa. Koko päivän paistunut herkkulautanen ei aina houkuttele, jolloin on hyvä olla muutama jokerisämpylä hihassa.

Oma vessapaperirulla saattaa olla hyödyksi.

Tänä vuonna Ruisrockissa on erityisen paljon ekstraohjelmistoa, kuten stand upia, nukke- ja improvisaatioteatteria, jättineppistä ja -mölkkyä, legendan maineessa oleva Siljan bingo, vesipyssysotaa ja mielettömästi muuta.

Löytötavarapiste palvelee säntillisesti, sillä ihmiset palauttavat melko rehellisesti löytämänsä tavarat asianmukaisiin paikkoihin. Mika hukkasi avaimensa/puhelimensa viime vuonna kolmesti ja teki tuttavuutta löytötavaroiden työntekijöiden kanssa kiitettävästi. Joka kerta löytyivät.