Ruisrock 2015: Perjantai
Eilisen loppuunmyyty (35 000 kävijää) Ruisrock-perjantai käynnistyi kuten joka vuosi: pyöräilyllä. Saapuminen festivaalialueelle on järjestetty niin että kävelijöille on oma reittinsä ja pyöräilijöille omansa metsän poikki. Valitettavasti kuitenkin joka vuosi pyöräreitille harhautuneet humalaiset aiheuttavat paitsi pullonkauloja myös vaaratilanteita sankkalukuiselle polkijajoukolle. Se oli jo tullessa ongelma, mutta varsinkin Ellie Gouldingin keikan jälkeen – tai jopa sen aikana – poistuneille todella iso ja punainen miinus. Pitkältä pätkältä pimeää metsäreittiä olivat niin valot kuin järjestyksenvalvojat kaikonneet, mutta tiellä hoipertelevia festivaalivieraita riitti pyörien joukossa sitäkin enemmän. Tähän toivotaan joka vuosi parannusta, mutta ilmeisesti se on niin vaikea asia ratkaistavaksi, ettei muutosta ole odotettavissa.
Toinen asia minkä vuoksi pyöräilijät näkivät punaista oli pyöräparkin tukkinut jono. Itse jonotin 50 minuuttia. Se ei kuulosta kohtuuttomalta, kun miettii että päivä oli loppuunmyyty. Mikä taasen on kohtuutonta, on se, että rahastajia parkkijonossa oli kokonaiset neljä. HUH. Turhautuneimmat heittelivät pyöriään aitojen yli ja siirtyivät kävelijöiksi. Etenkin klo 17 tienoilla saapuneet, JVG:hen tähdänneet polttivat hihojeen mennen tullen. Toivottavasti festivaalin järjestäjät tuijottavat muitakin kuin myyntilukuja, ja yrittävät ratkaista siirtymien ongelmat.
Itse alueella oli tapahtunut parannuksiakin: oheisohjelmaa on paljon jättiläismölkystä tankofutikseen (vaikkei allekirjoittanut löytänyt kaikkia pisteitä yrityksistään huolimatta ja vaikka jotkin aktiviteetit päättyvät jo klo 18), ruokatarjonta parantuu vuosi vuodelta (tsekkaa ainakin Big D’s BBQ, Heimoburger ja Eat My Turku-osallistujat Karu, Ludu ja Tiirikkala) ja alueen asettelua on hiottu toimivammaksi. Designkylä oli kasattu toimivasti sisääntulon ja Telttalavan väliin, ja muutenkin Niittylavan ympäristö oli toimivinta aluetta. Ehdin nähdä maan jopa vehreänä, enpä muista millon viimeksi. Enkä usko että tänään enää on.
Keikoista:
- LAPKO: näin bändin vain osittain, mutta nahkashortsien vilahdellessa lavalla meinkini oli rautainen. Oma lemppari Killer Whales. Paikoin bändin soundissa oli Mars Voltaa. Todella, todella jees keikka.
- Ola Salo: tämä tuntui kaivanneen Ruissiin. The Ark oli niin vakiovieras vuosien varrella, ettei sitä kenties osannut arvostaa. One of Us Is Gonna Die Young vaikutti etäämmältäkin aivan huikealta, kuin The Ark ei olisi koskaan poistunutkaan.
- Tippa-T: Minirantalava ei riittänyt Tipalle. Väkeä oli kuin pipoa. Ja makea tuoksu levisi ilmassa. Swägin aikana jengi sekos.
- Public Enemy: Flavor Flav huusi kahdesti HELSINKIÄ!, Turussa, ja sai valtaisat buuaukset, pahoitteli pari biisiä myöhemmin ”I made a mothafuckin’ mistake” ja voitti yleisön takaisen puolelleen. Jätän tähän yhteyteen ystäväni Danielin twiitit:
- Ellie Goulding: perjantain pääesiintyjä, ihan selkeästi. Jäi taustamusiikiksi itselle.
Lauantain ohjelmistosta jäi nyt siis pois MØ. Todella harmi. Samaan aikaan olisi tarjolla Disco Ensemble ja SMC Lähiörotat, ja tietty MØn tilalle buukattu Galantis. Muuten suuntaan varmaan Jaakko Aukustin, Pharrellin, Paperi T:n ja muiden suuntaan. Mahdollisesti.
Alla olevista kuvista muuten vielä. Pyöräilevät myyntikojut olivat todella piriste, vaikka niiden liikkuminen ruuhkissa saattaa olla hankalaa. Myös tomaattien heittely kiinnosti humalaisia. Ruissalon-ranta saa tunnetusti ihmiset villeiksi. Muuan mieskaksikko pyrki riisuuduttuaan päätymään mahdollisimman monen rokkivieraan kotialbumiin – ja onnistuikin siinä. Törmäsin myös YleXin tyyppeihin! Ruissalossa pyöritään tänä vuonna kokonaiset kolme päivää, siis vielä tänään ja huomenna.