Podcast-suositus: Hardcore History

Kirjoitin noin puolitoista vuotta sitten aiheesta Kun löysin podcastit. Suuri ongelma, niin harrastajalle kuin ummikollekin, on uuden kuunneltavan löytäminen. Esimerkiksi iTunesin listaamat podcastit eivät ole millään muotoa kuuntelijalle räätälöityjä, eivätkä ”Top-listat” hirvittävästi auta asiaa. Tässä postaussarjassa tarkoituksenani on vinkata lyhyesti omasta sovelluksesta löytyvistä, hyvistä podcasteista. Haluan olla sun puskaradio, beibe.

Ensimmäisenä vinkkinä oli The Infinite Monkey Cage, sitten NPR Politics Podcast. Tänään esittelyssä jo varmasti monen kuuntelulistalla oleva Hardcore History. Nyt on vielä syytä kaapia viimeisetkin epäröijät mukaan, sillä maineikas Wrath of Khans -osio ei ole enää pitkään saatavilla ilmaiseksi, joten kannattaa ladata nuo jaksot heti. Toiseksi, Kings of Kings -osio sai toisensa jaksonsa viime viikonloppuna. Nyt on siis hyvä vaihe käydä käsiksi tähän podcastiin.

Tämä teksti julkaistiin alunperin jakso.fi -sivustolla, jolla suositellaan erinomaisia podcasteja ja jossa myös pidetään listaa kotimaisista podcasteista. Suosittelen!

Hardcore History


 

I’m not a historian but I read the best

Hyvä tarinoitsija osaa puhaltaa aiheeseen kuin aiheeseen liekkiä. Miljoonia latauksia keränneen Hardcore Historyn takaa löytyy tällainen tarinankertoja. HCH on täysin amerikkalaisen historiaharrastajan Dan Carlinin luomus, jossa tämän tausta tv- ja radiotoimittajana kuuluu. 56 osaan ehtineessä podcastissa Carlin käsittelee tuttujakin aiheita (kuten WWII, Rooma ja kylmä sota), mutta vieraampien kulttuurien tarinat historiankirjoituksen alaviitteistä ovat kiitellyimpiä aiheita.

Yksi Carlinin suosituimmista, ja pisimmistä, kokonaisuuksista on Wrath of the Khans. Tästä aloittaisin uutena, uteliaana kuulijana. TsingisKaan ja mongolit vyöryvät kohti Kiinaa, Lähi-itää ja Eurooppaa (ja niiden yli) musertavin seurauksin. Mongoleihin tutustutaan brutaaleina ja säälimättöminä mutta myös taktisesti ylivoimaisina sotureina, joiden jousitaidot hakevat vertaistaan. Näiden marssin voi melkein tuntea tantereen töminänä, kun tuhatpäinen ratsuväki etenee musertavin kavion kopsahduksin jättäen jälkeensä veren värjäämiä jokia ja hiiltyneitä kaupunkeja.

Mikä sitten tekee HCH:sta niin suositun? Carlin on ennen kaikkea osaava oraattori. Hän taitaa dramatisoinnin, rytmittää puhettaan ja pitää taukoja, etenkin kun itse kuulijana tunnun niitä kaipaavan. Eräs podcastin vahvuuksista onkin, että se henkilöityy vahvasti tekijäänsä. Carlin tuo itsensä tietoisesti framille – sekä esiintyjänä että (historian) kertojana, joka esittää sokraattisesti itselleen ja kuulijalleen kysymyksiä. Hän valitsee keitä lukee ja keiden näkemyksiä esittelee, eikä edes yritä piilotella lähdemateriaalin takana. Tietyssä mielessä tämä tuo läpinäkyvyyttä ohjelman tekemiseen, vaikkakin näennäisesti.

Toisaalta, Carlin osaa nostaa ihmiset esille: hallitsijat, valloittajat ja niin nykyaikaiset kuin menneetkin historiankirjoittajat tulevat tutuiksi. Historioitsijoita mainitaan kerronnan lomassa nimeltä, eri näkemysten, suorien lainausten ja Carlinin kommenttien kera. Eriävät kannat tuovat historiaan läpinäkyvyyttä mutta myös valaisevat sen asemaa narratiivina – että se, kuten mikä tahansa muukin narratiivi, on riippuvainen näkökulmasta, jossa eksakteja faktoja ei aina ole edes mahdollista saada selville. HCH tuntuu näin huomattavasti lähestyttävämmältä kuin monet muut historia-podcastit.

hardcorehistory

Carlinin luoman podcastin vetovoima rakentuu vielä kolmannen selkeän pilarin varaan. Hän on nimittäin myös hyvä kansantajuistaja. Analogiat lähihistoriaan ja viittaukset populaarikulttuuriin viimeistään antavat kerronnalle tarttumapintaa. Uusimmassa sarjassa (Kings of Kings) kuulijan ankkuroivien pop-viitteidein joukossa mainitaan mm. Green Bay Packers, Neuvostoliitto, Indiana Jones, Back To The Future ja Yhdysvaltojen nykyimperiumi. Samasta jaksosta löytyy myös huima tokaisu:

”The Croesos [of Lydia] is a bit donald-trumpish, you might say”.

 

Näin maallistetaan ja kansantajuistetaan – sekä tehdään historiaa yksioikoisemmaksi. Yliopistoluentojen sijaan HCH kannattaisi rinnastaa esimerkiksi tv-dokumentteihin, joissa on valittu näkökulma ja pakattu tietoa käsiteltävään formaattiin.

Jos viisiosainen pötkö mongoleja tuntuu hypähdykseltä syvään päähän, kannattaa aloittaa sen sijaan viimeisimmästä, Kings of Kings –sarjan ensimmäisestä jaksosta, joka esittelee Suur-Persian yhdistäneen Kyyros II:n edesottamuksia. Se alkaa 300 -leffan tarkastelulla. Gerard Butlerin tähdittämässä historiallisessa nahkaspeedo-actionpläjäyksessä spartalaiset yrittävät pitää valloittavat persialaiset ja näiden jumalkuninkaan Kserkseksen loitolla Thermopylaissa. Viihteellisestä kontekstista lähdetään Carlinin seurassa tarkastelemaan, miksi Persia näyttäytyy tässä tarinassa ”pahiksena”.

Podcastin alku saattaa tuntua sekavalta ja rönsyilevältä, kun Kyyroksen ja Persian nousua edeltänyt valtapoliittinen tilanne sisältää monen mahdin nousun ja tuhon. Kokonaisuus nivoutuu lopulta kuitenkin hienosti. Jaksossa käsitellään myös historian ”käsikirjoittajaa” Herodotusta ja tämän versiota tapahtumista.

HCH:n harva päivitysväli selittyy jaksojen kokonaiskestolla ja Carlinin rönsyilevällä tyylillä. Esimerkiksi Kserksen edeltäjän jäljille päästään kunnolla vasta kohdassa 2h 20min (King of Kingsin pituus 3h 37min). Wrath of the Khans taasen uhmaa joka sekunnillaan nykyihmisen keskittymiskykyä, sillä jokainen osa huikentelee puolentoista tunnin tietämillä. Aivan pikaruokaa tämä podcast ei siis ole. Kuitenkin, yhtäkkiä huomaa ettei malta odottaa pääsevänsä HCH:n seuraan, ja jopa harkitsevansa aiempien, maksullisten jaksojen hankintaa bundlena, jotta saa HCH-annoksensa säännöllisemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.