I’m back!

Moi,

saavuin takaisin juuri pitkähköltä reissulta Väli-Amerikasta. Itseasiassa olen ensimmäistä kertaa tänä vuonna Suomen kamaralla. Tämä päivä on mennyt korjatessa, ja oletan että jetlaakissa menee vähintään loppuviikkokin. Viimeksi jenkkireissun jälkeen menin vielä suurempi aikaero niskassa heti seuraavana aamuna töihin. Ei edes hävetä myöntää, että saman viikon perjantain juhlissa nukahdin nojatuoliin kalja kädessä.

Myönnän myös sen, että olin vähänniinku päättänyt, etten jaksa enää koota 2016-soittolistaa uutuuksista. Tässä sellainen kuitenkin on. Lähinnä varmaankin siksi etten osaa olla moista tekemättäkään. Viimeisen parin tunnin aikana olen kuunnellut aika paljon uutta musiikkia, ja se on vieläpä kuulostanut hyvältä. Tauko tekee siis hyvää.

Tämä Wild Nothingin uutukainen on esimerkiksi erittäin hieno. Reichpop siis.

Toisaalta myös muuten blogissa kuullut ovat tehneet uutta. Esimerkiksi Matthew And The Atlas istuu blogistin pirtaan mainiosti, ja se kannattaakin tsekata. Toisaalta joulun tienoilla postatun Matt Kivelin Violets ei riko kaavaa kuten tämän aiemmin kappale, vaan soi katkeranlempeällä kitaralla kuin vastaleivottu joululimppu.

Jehna, jaa niin, se soittis! Tästä alta kuunteluun. Sain mä tämän illan perusteella sentään 13 kappaletta kaavittua, joista useimmat on erittäin hyviä. Jotkut ei varmaan putoo just sulle, mutta vakaa usko on, että onnistumisprosentti on kova, joten siitä laitat SUBSCRIBE, tjsp, niin vuosi 2016 on pulkassa musan suhteen, Slow Show ’16 (best new tracks of 2016)! Kun tämä postaus on vajonnut vähän kauemmas, löydät soittiksen tuosta oikealta sivupalkista myös!