Helsinkiläinen Asfaltti-Järviset on kiehtova bändi, jo nimivalintansa perusteella. Kahden duon raunioille perustetun yhtyeen jäsenet (Mikko, Pasi, Antti ja Santtu) ovat esiintyneet erilaisissa ja erityylisissä kokoonpanoissa, Handlingnoise ja Manfish esimerkkeinä. Mutta merkittävin argumentti on rautainen kappalemateriaali, joista uusin, nimeltään Kurt, putoaa kuin idiomaattinen anglismi ”tonni tiiliä”.

Leijonanosa Asfaltti-Järvisten kappaleiden kuuntelusta menee edelleen ihmettelyyn: kuka ja mikä tämä tuiki tuntematon yhtye on ja mistä se puskee tätä hienoa ulosantia (mutta myös mitä solisti-Mikko mahtaa laulaa biiseillä). Sittemmin olen antanut itseni ymmärtää, että tässä on paljon samaa kuin amerikkalaisessa Foxygenissä. Toisaalta bändiläisten tausta kraut ja garage rockissa sekä folkissa kuuluu enemmänkin kuin rivien välissä.

Toinen kappalesuosikkini yhtyeeltä on erinomaisesti sanoitettu Myrsky kiltti. Sikäli olikin ilo kuulla Asfaltti-Järvisten Mikolta, että sanoitukset saavat erityistä huomiota yhtyeen tuotannossa. Alikorostettu ja ponnettoman oloinen, introvertti lauluosuus vaatiikin yhä enemmän huomiota osittain jamittelupohjalta kehittyneissä kappaleissa. Altä löydät Kurtin ja Myrsky kilttin, mutta kannattaa suunnata bändin soundcloud-sivulle kuuntelemaan lisää, ainakin Akvaario ja Jättiläinen jäivät kiertämään aivojeni valtaväylää. Siltasessa jo keikkaillut yhtye elää live-esiintymisestä ja tavoittelee niitä lisää sekä mahdollista fyysistä julkaisua vielä tälle vuodelle. Kappalemateriaalia kuulemma löytyy. Heads up, siis, keikkajärjestäjät ja A&R -tyypit!