Albumiformaatti sinnittelee yhä. Ainakin jossain määrin. Kokoan yleensä näitä postauksia pitkällä aikajänteellä, mikä johtuu osittain siitä, ettei minullekaan jää enää levykokonaisuudet samalla tavalla soimaan. Mutta osittain myös saamattomuuden vuoksi. Tähän alle olen koonnut muutamia vuoden ensimmäisen neljänneksen levyjä, jotka ovat liikuttaneet jollain tavalla – joko fyysisesti tai henkisesti.

Kun Rosvot ovat muuten poimineet suomiräppärit, en niitä tähän enää sitten lisännyt, mutta on todettava, että suomiräp on vallanut keväällä monta tuntia kuunteluaikaani. Näiden levyjen taso vaihtelee jonkin verran, mutta jokainen niistä on siitä huolimatta pyörähtänyt useasti Spotifyssä tai levysoittimessa.

HÆLOS – Full Circle

Alkuvuoden yksi lemppareista on blogissakin piipahtanut brittitrio HÆLOS, jonka Full Circle soi eheästi ja kolkon kauniisti. Tällä vakuuttavalla debyytillä on kylmä massiveattackia heijasteleva triphop-sydän, joka sekoittuu elektropop-soundeihin hakaten useimmat verrokeistaan. Suosikkihetkiä: Earth Not Above, Alone, Separate Lives.

Shearwater – Jet Plane and Oxbow

Texasilaisen yhtyeen rock-tuotantoon assosioituu minun mielessäni vahvasti jonkinlainen mystiikka: tutkimattomista maista, valtakunnista ja mielenmaailmoista. Paitsi kantaaottavat sanoitukset myös Jonathan Meiburgin originelli lauluääni vaikuttavat tähän vahvasti. En ole varmaankaan nauttinut yhdestäkään Shearwater-levystä niin paljon kuin tammikuisesta Jet Plane and Oxbow’sta sitten The Golden Archipelagon (2010), jos siitäkään. Suosikkihetkiä on parhaisiin levyn avausbiiseihin millään levyllä lukeutuva Prime sekä Quiet Americans ja Backchannels.

Glenn Jones – Fleeting

Pitkän linjan kitaramies Glenn Jones julkaisi maaliskuussa kymmenen kappaletta sisältävän Fleetingin, instrumentaalilevyn kitara- ja banjonäppäilyä. Kansanmusiikista ammentava levy sisältää näppäilytaidetta puhtaimmillaan. Sävellyksissä riittää, hieman yllättäen, kokonaisen julkaisun verran kiinnostavuutta. Suosikkihetkiä mm. Flower Turned Inside Out, June Too Soon, October All Over sekä Spokane RIver Falls.

Damien Jurado – Visions of us on the land

Olen pitänyt Damien Juradosta hyvin pitkään, mutta levykokonaisuudet ovat tuottaneet ongelmia. Maraqopa-”trilogian” päättävä Visions of Us on the Land on toismaailmallista Juradoa mielestäni parhaimmillaan. Tämän 13. levyllä folk-rock kääntyy koko ajan psykedelisempään suuntaan, mikä tekee Visionsista parhaan Jurado-julkaisun vuosiin. Suosikkihetkiä mm. QACHINA, Exit 353, AM. AM, Cinco de Tomorrow.

Tämän kerran levyt Spotifyssä:

• HÆLOS – Full Circle
• Shearwater – Jet Plane and Oxbow
• Glenn Jones – Fleeting
• Damien Jurado – Visions of Us on the Land

Ai minkälaisi levyjä oon kuunnellut? -sarjassa aiemmin ilmestyneitä:

• Osa 5.
• Osa 4.
• Osa 3.
• Osa 2.
• Osa 1.