Ai minkälaisia levyjä oon kuunnellut? Osa 4.

lowerdens

Pitkästä aikaa seuraa lyhyiden esittelyjen kera albumeja, jotka ovat kestäneet kuuntelussa viime aikoina. Ensimmäisenä baltimorelaisen Lower Densin Escape From Evil, joka ilmestyi maalis-huhtikuun taitteessa. Albumilla tasapainoillaan kitarapopin ja elektronissävytteisen kaihon välillä.

Onnistumisprosentti on kova; muistelen tässä kirjoitellessa levyn parhaita hetkiä ja kuuntelen samalla levyä. Listaan mielessäni ”Escape From Evilin parhaita hetkiä ovat Ondine, eiku Quo Vadis, eiku Electric Current, eiku Your Heart Still Bleeding”, eikä tästä tule oikein mitään. Puhumattakaan tietenkään överihienosta lead-singlesta To Die in L.A.. Kevään suosikkijulkaisuja.

naofeb15

Lontoolaisen laulaja-lauluntekijän, NaoFebruary 15 EP on yllättänyt kahdella tavalla: ensinnäkään en uskonut pitäväni siitä, toiseksi ihmettelin miten upeasti se on kestänyt kuuntelussa. Rnb-tyylittelyä ja suoranaista listamusiikkia emuloidaan tällä eepeellä taitavasti: mm. Aaliyah käväisee mielessä.

February 15 EP:n tuotantoarvojen kannalta on suotuisaa sen pituus, sillä viiden kappaleen julkaisu antaa rautaisen tasaisen kuvan Naon tämänhetkisestä tasosta. Jos haluaa kuunnella yhden tämän hetken kuumimman tulijan kuuminta tuotantoa, pyöräytä soimaan.

WEIRD042CD

Helsinkiläisen Jaakko Eino Kalevis/t-levy julkaistiin viime viikolla, enkä ole oikeastaan ehtinyt sitä omaksua kovin montaa kuuntelukertaa, mutta nyt jo osaan sanoa, että se on erinomainen. Tasan kuinka erinomainen, sitä on vaikea kuvailla, mutta yritetäänpä.

Kotikaupunkini Turun merkittävässä puutalodiskossa, Dynamossa, meininki jakaantuu ala- ja yläkertaan: peruspolvennostoihin alhaalla ja boheemiin arvaamattomuuteen ylhäällä. Kalevin uudesta levystä eniten kertoo – ainakin Dynamon-kävijöille – se, että levy voisi soida alusta loppuun yläkerran dj:n lautasella. Eklektisen synailun tempo muuttuisi, ja muuttaisi yläkertalaisen notkumisen tanssiin ja tanssin takaisin huojuntaan saumattomasti. Suosikkihetkiä mm. Ikuinen Purkautumaton Jännite ja Hush Down.

yukonblonde

Myös kanadalainen Yukon Blonde julkaisi uuden levynsä viime viikolla. On Blondella yhtye on ottanut useamman askeleen synaisempaan suuntaan. Yukon Blonde on kertonut laajentaneensa soundiaan, eikä levynteon aikana kuunnellut enää muita kuin kasarihenkisiä synabändejä. Aiemman levyn kitarat on jätetty huomattavan taka-alalle.

Samalla kun bändi askeltaa kohti synaa, se ottaa todennäköisesti useamman kohti suurempia lavoja. Radiohittihän Saturday Nightistä on jo tullut. Como on oma suosikkini. Vaikka On Blonde sisältää melkein poikkeuksetta mukaansa tempaavia, napakoita biisejä, erittäin hyviä sellaisia, välillä se saattaa puuroutua yksitoikkoiseksi.

Ai minkälaisia levyjä oon kuunnellut? Osa 4 @Spotify

Aiemmat osat: