Lily Allenin uusi Hard Out Here -single vahvistaa sen, mitä olen jo pidemmän aikaa epäillyt: kuunnellessani Lily Allenia en itse asiassa kuuntele musiikkia. Vaan Lily Allenia.

Niin, minut tai blogini tuntevat varmati tietävät, että Lily on suuri tyttöidolini. Itse asiassa yksi harvoista. Syitä on toki monia aina höpsöstä riettaudesta ja röyhkeydestä lyyriseen näpäyttelyyn ja nokkelaan uskaliaisuuteen, mutta suurin lienee se, että ollaan Lilyn kanssa sentilleen saman mittaisia.

Ja mikä merkitys tällaisella sitten on? No näköjään vaikka mikä. Ajatus siitä että joku siisti, ihana ja asioita suorapuheisesti sanova on kanssani saman lyhyinen, on kuulkaas kannustava ja elämänmakuinen.

If I told you ’bout my sex life, you’d call me a slut
When boys be talking about their bitches, no one’s making a fuss

Tämän uuden popintäyteisen kappaleen (joka on ensimmäinen sitten vuoden 2009) perusteella on toki vaikea arvioida sitä, tuleeko Lilyn uudella albumilla kokonaisuudessaan olemaan minuun samanlaista maailmoja ja aisteja avaavaa vaikutusta kuin mitä huikealla debyytillä ja kekseliäällä kakkoslevyllä oli.

Mutta, kun kyseessä on Lily Allen, näen mahdottomuudetkin mahdollisina.

Samaan syssyyn tämän uskaliaan ja näpäyttävän keikuttelun kanssa Lily julkaisi coverversion Keanen Somewhere Only We Know -kappaleesta. Ensimmäinen Keane-coverhan tämä ei laulajattarelle ole. Versio tunnelmallistaa tätä John Lewis -liikkeen joulumainosta.

Otsikko ja lainaus: Lily Allen – Hard Out Here