Unohtuneet levysuosikit: Starsailor – Love Is Here

Minun sunnuntaihini kuuluu olennaisena osana kaikenlainen haahuilu – myös musiikillinen. Tänään levyhyllyssä haahuileva katse pysähtyi brittiyhtye Starsailorin Love Is Here -debyytin kohdalla. Tämän unohtuneen lyvysuosikin kannen avatessa törmäsin kultaisella tussilla ja (ja teinikäsialalla) kirjoitettuun tekstiin ”Reetalta 15.1.2002 <3”. Ja siitä se sitten lähti. Muistelu.

IMG_20140323_203152

Sain tosiaan levyn 18-vuotislahjaksi hyvältä ystävältä. Albumi oli ilmestynyt pari kolme kuukautta aiemmin ja tullut tutuksi tietysti Jyrki-ohjelman kautta. Muistan Alcoholic-kappaleen tummanpuhuvuuden ja dramaattisuuden aiheuttaman hämmennyksen. Joka lopulta vaihtui ihasteluun.

Jotenkin olen aina ajatellut, että Starsailor oli etenkin uransa alkuaikoina omaleimainen yhtye. Siitäkin huolimatta, että 2000-luvun alun henkeen ja post-brittipopin maisemaan tuntui kuuluvan melankolia ja herkkyys. Mutta kai ne sitten olivat ne yhtyeen musiikissa vaikuttavat ja paikoin jopa dominoivat koskettimet, jotka tuntuivat 90-luvun kitaravuosien jälkeen raikkailta.

Niin, pidän edelleen todella paljon siitä, kuinka yhtyettä kuunnellessa tulee olo, että koskettimilla ei tehdä vain äänimattoa taustalle täytteeksi, vaan jotain kappaleiden kannalta todella olennaista. Kyseessä on samankaltainen tunne kuin se, mikä seuraa The Charlatansin kuuntelua. Mylvivät urut ja kipittävät koskettimet – joku niissä kiehtoo.

Minusta Starsailor on hurmaavimmilaan juuri tällä debyytillään. Myös kakksolevy on vielä varsin hyvä, mutta kyllä tämä ensimäinen säväyttää jotenkin eri tasolla. Kahdelta viimeisimmältä levyltä mieleen on jäänyt oikeastaan vain tämä (ihana) kappale.

Vaikka Love Is Here on selvästi aikansa lapsi, on siinä minusta rutkasti myös sellaista ajatonta musikaalisuutta, viehätysvoimaa ja sielua. Ja kyllä, olen isojen, äärimmilleen kasvatettujen kappaleiden ystävä. Tykkään, edelleen. Siitäkin huolimatta että Liam ja Noel olivat yhtyeestä mieltä.

Nämä kaksi kappaletta olivat suosikkejani 15.1.2002 ja ovat sitä myös 23.3.2014 (12 vuotta, mitä hittoa!).

 

2 kommenttia kirjoitukseen Unohtuneet levysuosikit: Starsailor – Love Is Here

  1. Anna Anna kommentoi:

    Kultatussi yhdistettynä teinikäsialaan näyttää olevan universaali juttu! Olin jo autuaasti unohtanut, kuinka metallinhohtoisia ohutkärkisiä geelitusseja piti hamstrata joka paikasta. Ja jumalauta, miten ne suttasivat.

    Tällä kertaa muistomme yhtenevät myös lähihistorian osalta: Altistuin viime viikolla Love is Herelle. Yllätyin siitä, miten monta tutun kuuloista kappaletta (eli hittiä?) tuolta levyltä löytyi.

    Loppuun fun fact: pentuna sekoitin Starsailorin aina Toploaderiin.

    1. Miia Miia kommentoi:

      Riivatun geelitussit, ne ne vasta olivat. Samaan setiin kuului myös kekseliään ja kikkailevan käsialan harjoittaminen.

      Hahah! Toploader – Starsailor, juuh, erona vain laulajan kiharat! Mutta samaa mieltä, Love Is Here kuulostaa yllättävän tutulta ja vahvalta. Kai se sitten teki aikoinaan oikein kunnon vaikutuksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.