Timanttihetkiä, eli kappaleiden yksittäisiä kohtia, sekunteja, joilla on timanttinen vaikutus.

Mikäli olet lukenut blogiani pidempään, esimerkiksi I’mhappytobeheretonight-version aikohin, tiedät, mikä merkitys skotlantilaisella Idlewildilla on ollut musiikkiminäni muotoutumisessa.

Tiedät myös, että, kun Roddy laulaa, laulaa hän juuri minulle. Tuosta oivalluksesta saan kiittää Soundin Mikko Meriläistä, joka aikoinaan järjesti minut ja Idlewildin yhteen, Pellon kirjaston musiikkiosastolla. Näillä sanoilla:

”Suurin lämmöntuottaja on Roddy Woomblen pehmeä lauluääni, joka huutaessaankin kuulostaa siltä kuin Roddy rakastaisi juuri minua”

Tuon levyarvostelun luettuani aavistelin, että tuossa voisi olla minun yhtyeeni. Ja olihan siinä. Ja alusta asti oli selvää, ettei Idlewildissa ole kyse vain siitä, että Roddy rakastaa juuri minua. Roddy myös laulaa juuri minulle.

I’m a Message löytyy yhtyeen vuonna 1998 ilmestyneeltä debyyttikokopitkältä Hope Is Important ja on mielestäni yksi Idlewildin uran kivoimmista biiseistä. Kappale myös kiteyttää hienosti sen, mistä yhtyeessä ihan aluksi oli kyse: mutkattomasta, vähän sotkuisesta, melodisesta ja aikamoisen punkahtavasta popista.

Ja se timanttihetki? No, kohta 1:21, kun Roddy ensimmäisen kertsin jälkeen aloittelee säkeistöä ja laulaa vastustamattomalla tavalla ”sooo I am a best message”.

Korjaan: kun Roddy laulaa vastustamattomalla tavalla juuri minulle ”sooo I am a best message”.

Lyhyt Idlewild-oppimäärä