En tule oikein toimeen pillifarkkujen kanssa.

Vielä kymmenisen vuotta sitten tämä ei ollut lainkaan ongelmallista, ja sainkin viettää varsin miellyttävän ja liehulahkeisen popparinuoruuden ja vielä opiskelijaelämän alkutaipaleenkin. Mutta sitten tapahtui jotain. Tuli vuosi 2005, eikä mistään saanut enää muita kuin pillifarkkuja.

Niinpä on vähintäänkin ikuistamisen paikka, kun käsiin tarttuu pari farmareita ajalta, jolloin farkut vielä olivat farkkuja eikä legginsejä. Nämä Levi’s-yksilöt elikkäs ysäribootcutit löysin viime viikolla. Toisen roska, brittipopparin aarre (kuin myös kaikki ne muiden hylkäämät viisnollaykköset)…

Höpsöt, sanoo muotitietoinen, britpop never dies, sanon minä!

Puolustukseksi on kyllä todettava, ettei väri todellisuudessa ole ihan noin ysäri.

No niin tai näin, nyt mulla kuitenkin on taas hetken jälkeen Manchester-farkut (ens kerralla jalkaan Gazellet)! Tottelevat myös nimeä Embrace-farkut.

Tai miten olis Gomez-farkut?