Miksi kirjoitan taas The Charlatansista?

Koska odotan yhtyeen uutta levyä enemmän kuin mitään aikoihin.

Sillä ihan oikeasti, se, että yksi suurimmista bändirakkauksistani julkaisee uutta musiikkia, se on harvinaista. Edelleen levyttäviä elämäni yhtyeitä, niitä, mille kaikki tämä perustuu, kun on jäljellä enää oikestaan Manic Street Preachers. Ja Suede vähänniinku, ainakin oli.

Tällaiset uudet albumit siis todella ovat merkityksellisiä, kolmen blogitekstin kokoisia tapahtumia. Enkä mitenkään välitä peitellä sitä.

Ja sitten on tietysti vielä se syy, että muutaman vähemmän tärkeän vuoden jälkeen The Charlatans kuulostaa taas siltä The Charlatansilta, jonka tunnistan ja tunnustan vilpittömimmin omaksi. Aidolta ja alkuperäiseltä.

Otetaanpa nyt vaikka tämä Come Home Baby -kappale, joka on muuten huomenna maanataina ilmestyvän Modern Nature -albumin kolmas single.

Tälle kaikki tämä perustuu.

Aluksi luulet nauttivasi tummasävyisistä ja salaperäisistä soulvaikutteista, tunnistat yhtyeelle ominaiset hammondit ja mietit, että just näin. Kunnes tulee kertosäe ja sen yllättävät popit. Ja sitten mietit taas, että just näin. Ja sitten tulee vielä se gospelkuorokin. Just näin!

Mikä olikaan se yhtye, joka osaa juuri tämän? Yhdistää yhteen ja samaan kappaleeseeen kypsän soulin ja raikkaan popin?

The Charlatans.

Ja kun kaiken tuon kruunaa Tim Burgessin baggypotta, tuntuu kuin tämä baby olisi tullut kotiin.