Ei ehkä ihan kappaleen ensihetkiä kuunnellessa uskoisi, mutta Lily Allenin L8 CMMR on ihastuttavin rakkauslaulu hetkeen. Jos olisin Lilyn aviomies, huokailisin onnellisena ja ylpeänä kappaleen kuullessani.

Muutenkin on kyllä sanottava, että Lily Allenin uudella Sheezus-albumilla on hetkensä. Toki albumin musiikillinen sekamelska saa välillä pään pyörälle, mutta ei musiikkityyleillä ole minulle Lilyn kohdalla mitään merkitystä. Niin, kuten aiemmin jo totesin, en oikeastaan Lily Allenia kuunnellessa kuuntele musiikkia, vaan Lily Allenia. Asennetyyppiä. Pidän siitä, että Lily Allenin kohdalla lopputulos on aina viehättävän, särmikkään ja uskottavan kuuloinen.

Sheezus yllättää lopulta seesteisyydellään ja eleganttiudellaan, vaikka lyyrisesti ollaankin Lilymäisen itseironisia, arkirealistisia, piikitteleviä ja suorapuheisia. Toisaalta, tuolla maailman heleimmällä lauluäänellä ja viehkolla aksentilla tulkittuna lopputulos lienee aina elegantti ja ihastuttava.

Hehkeimmin Sheezus toimii mielestäni rauhallisimpina hetkinään. Muutaman vähemmän kiinnostavan kappaleen (vaikkapa mitäänsanomattomat Insincerely Yours, As Long As I Get You, Silver Spoon) joukkoon mahtuu huikeita helmiä, kuten Take My Place ja tämä aivan erityisen nätti Our Time.

Jollain oudolla tavalla olen ihastunut myös nimibiisin ja URL Badman –kappaleen lyriikoiden nokkeluuteen sekä aluksi isosti ärsyttäneeseen Life For Me -ilotteluun, josta veikaan kesähittiä. Ja 12 pistettä menee tietenkin lopun Keane-coverille.

https://www.youtube.com/watch?v=a2Whp0byoNk