Made Of Stone

Niin se vain on, parhaat tarinat ja inspiroivimmat jutut eivät ole keksittyjä ja käsikirjoitettuja. Ne ovat todellisia. Dokumentteja.

Vierailta tuntuvien ja harhailevien päivien jälkeen löysin tänään taas sen ihan oman elämäni ja todellisuuteni, jostain The Stone Roses: Made Of Stone -dokumentin keskeltä. Renin ulkopuolisuus ja musikaalisuus, Manin vekkulimaisuus, John Squiren hiljainen komeus, Ian Brownin häkellyttävä vetovoima – kaikki todentuntuisempaa nyt kuin ikinä.

Jos minusta tehtäisiin dokkari, vaatisin, että tämä keskiviikko kuvailtaisiin päivänä jona tajusin, miksi en ole koskaan halunnut olla rocktähti.

Vaan aina nimenomaan se fani.

You fry and melt, I love the scene

9 kommenttia kirjoitukseen Made Of Stone

  1. Joonas kommentoi:

    Toivottavasti tää tulis tänne periferiaan Tampereellekin esitykseen. Yritin yytsiä Niagarankin sivuja, mutta siellä näytetään vain muutama valikoitu R&A -leffa, eikä näitä musiikkipätkiä :(

    1. Miia Miia kommentoi:

      Äh, tuo on harmi. Vähän kyllä ihmettelen, jos Tampere, tuo vanha popkaupunki ei tarjoile asukkailleen tätä. Itse muistan joskus Tampereella asuessani nähneeni Niagarassa mm. sen Live Forever -brittipopdokkarin… Ymmärtääkseni tämä on tulossa aika pian dvd:lle, vaikka onhan se nyt ihan eri katsoa Ian Brownia valkokankaalta kuin telkkariruudulta, sitä en toki kiellä :D

      Hah, muistan, kuinka teini-isässä tuli itkettyä monien menetettyjen tilaisuuksien ja keikkojen perään, Napapiirillä ei osattu arvostaa niitä musiikillisia hienouksia, jotka itse allekirjoitin ;)

      1. Joonas kommentoi:

        Totta on, että täällä harvoin tarvii itkeä menetettyjen tilaisuuksien perään, mutta melkein silti pitää imeä kaikki mitä irti saa tästä tarjonnasta. Toisin kuin pääkaupunkiseudulla joutuu jo tekeen valintoja :)

        1. Miia Miia kommentoi:

          Minun on kyllä pakko tunnustaa, että kaipailen aika usein Tampereelle :D Paremmat klubit ja baarihuvit!

          1. J kommentoi:

            Täällä ei kyllä pahemmin klubeja tietynlaiseen makuun (ja ne parit soittaa yleensä aina samaa musaa), kaipaisi piristystä tällä saralla, joten ei se niin vihreää ole kaupunkirajojen toisella puolella :) Käsittääkseni Helsinki on kuitenkin vähän kehittynyt ja järjestellään indie-iltamia, lauantai-discoja yms. ja sitten siellä on nykyään lähes kaikki keikat vain ja ainoastaan. Jossain vaiheessa täällä tuntui käyvän enemmän Marissa Nadlereita, Wilcoja yms…

            Mutta vierailevana täällä saa varmaan enemmän irti! Suosittelen sulle esimerkiksi O´Harasia – jos on mennyt ohi! Se ois varmasti sun näköinen paikka…soi meinaan Pulpitkin viime kerralla. Mutta voisitko sä suositella missä käydä Helsingissä to-iltana/yönä, jos jossain huvittaisi käydä. Ei siis mitään perusräkälää/bistro-tyyppistä? Siitä on pitkä aika kun olen siellä päin käynyt!

    2. J kommentoi:

      Itsekin kävin myös Wincaven Laurin viimeisimmän kirjoituksen innostamana Niagaran sivuilla, mutta eipä näkynyt kuin pari R&A-leffaa…onkohan se ohjelma nyt ihan valmis? Mihin nuo lähtee Helsingistä? Vaaditaan Tampereelle!! Ois vaikea kuvitella etteikö Niagara saisi saliaan täyteen näiden kahden musadokkarin myötä.

      1. Miia Miia kommentoi:

        Varmaan tässä on jokin rakenteellinen syy, miksi näitä musadokkareita ei Tampereelle tule. Kysyntää ihan varmasti olis. Pyh.

        Ja onhan täällä iltamia, välillä joutuu tekemään valintoja. Ja keikkoja. Mutta loppujen lopuksi niitä ihan omilta tuntuvia juttuja on aika harvoin. Kaikki on niin kovin indie, eikä se kuitenkaan ole minulle se ominaisin ympäristö. Aika raskaasti saa anella, että Pulpin saisi soimaan. Ellei itse soita!

        Helsingissä pistäytyisin varmasti Loosessa tai sitten piskuisessa Molotowissa taikka Black Door -pubissa istumassa. Navy Jerrys ehkä myös – en ole tosin itse käynyt, mutta aika monet muut kai ovat :D

  2. Pekka kommentoi:

    Samaa mietin: Tampereellekin tämä, kiitos!

    Hei muuten, Spotify suositteli minulle eilen yhtyettä nimeltä The High, jossa soitti Stone Rosesin alkuaikojen kitaristi. En tajua miten en ole koskaan ennen törmännyt bändiin, debyytti Somewhere Soon (1990) kuulostaa nimittäin aika hyvältä:
    http://open.spotify.com/album/5U0JpyuRPVz4zjPRpB717x

    1. Miia Miia kommentoi:

      No uuh! En minäkään itse tuotantoon! Katsotaan, tämä voi olla kiinnostavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.