Kukaan tuskin kirjoittaa Oasiksesta yhtä kauniisti kuin sinä.
Kenties bändi on noihin aikoihin studiossa tiennyt, että nyt on tallentumassa jotain erityisen erinomaista. Toki kenties-sana on turha tietäen gallagheriaanisen itsevarmuuden.
Mitenhän Noelin sooloura jaksaa? Muistaakseni pian High Flying Birds -levyn jälkeen oli suunnitteilla toinen, psykedeelisempi albumi. Sellainen kiinnostaisi, eka soolo jäi mulla vähälle kuuntelulle (verrattuna Beady Eyen debyyttiin). Taidankin pistää sen oitis soimaan.
Olipa kauniisti kirjoitettu. Tuli heti jotenkin kaihoisan hyvä mieli, kun ajatukset palasivat siihen aikaan, kun tätä levyä on tullut ensimmäisiä kertoja kuunneltua.
Tänä aamuna, kun olen hieman henkisesti hengästynyt, johtuen edessä olevasta, kovin rasittavasta päivästä. Taidankin laittaa tämän levyn soimaan korviini ja lähteä Liamin ”apinakävelyä” kohti tämän päivän haasteita, samalla kuunnellen ahdistukseni pois.
Kiitos..
Kiitos Ilpo kauniista sanoista! Ja kiitos kun luit. Et uskokaan, miten paljon kommenttisi helpotti minua njoo, aika hengästyttävän päivän keskellä!
Tuon kappaleen – ja koko levyn – voima on kyllä jotain uskomatonta. Toivottavasti auttoi!