Vuosi 2014 alkaa olla lopuillaan. Kuinka hyvä se oli?

Riittävän hyvä.

Tarkoituksenani oli koota vielä yhdeksi tekstiksi vuoden 2014 muistoja, hittejä ja huteja ja samalla sättiä The Courteenersia sen elokuussa ilmestyneen Concrete Love -levyn vuoksi.

Joudun nyt kuitenkin ottamaan tuon tekstin kanssa pienen aikalisän ja soittamaan teille tämän.

Minulla on ystävä, jonka kanssa meillä on tapana kysellä toisiltamme ”Mikä sinua inspiroi just nyt?”. Liikuntadraivi. Sen lisäksi olen fiilistellyt paljon Englantia. Oikeasti se taitaa tosin mennä niin, että minä kysyn, ystävä vastaa ja sitten minä vastaan, vaikkei kysytä.

Yleensä aina keskustelu etenee siihen pisteeseen, että teemme vaihtokaupat tämän hetken suosikkibiiseistä. Tänään sain vaihtareissa juuri tämän The Courteenersin How Good It Was -kappaleen, itse puolestani pistin jakoon Shed Sevenin Heroesin.

Miksi just tämä biisi?, kysyin. Hyvä melodia, kiva tunnelma, tietty manchesteriläisyys.

Mutta samoin sanoinhan voisi kuvailla yhtyeen kaikkia levyjä, The Courteenersia ylipäänsä! Tuli tunne, että olen tutustunut albumiin hätäisesti, lähinnä vilkaisten. Ehkä väärään aikaan ja väärässä paikassa? Samalla ohittaen hyvän melodian, kivan tunnelman ja tietyn manchesteriläisyyden, jotka ystäväni levyllä kuulee. Ja jotka minäkin nyt! Hävettää.

Oikeastihan levy on riittävän hyvä ja vielä enemmänkin.

Ja mikä surullisinta, löysin vuoden 2014 kauneimman lyriikkapätkän vuoden toiseksi viimeisenä päivänä.

Please keep soldiering on, cause without you where would I be?

Niin, missä olisin ilman sinua?