Paul Draper – Things People Want

1990-luvun ja brittipop-kauden klassikkotulkitsija, Mansun-yhtyeen laulaja Paul Draper julkaisee elokuussa ensimmäisen soololevynsä, 14 vuotta yhtyeen hajoamisen jälkeen. Draper on kuvaillut Spooky Action -levyä jonkinlaiseksi puhdistumiseksi ja toipumislevyksi, jolle on tallentunut tuntemuksia sekä Mansun-vuosista, että ajasta yhtyeen hajoamisen jälkeen.

Things People Want on kelpo singlekappale. Vaikka sen maailma ei olekaan niin dramaattinen, sähköisä, sähäkkä ja jännittävällä tavalla cool mitä Mansun terävimmillään oli, on kappaleessa silti paljon tuttua musiikillista maisemaa.

Hienoa kuulla Cool Britannia -eran tärkeimpiä ääniä taas.

Ei kommentteja

Ten days of Liam, 10/10

Tänään perjantaina  22.7 on Liam Gallagherin keikka Turussa Tall Ship Races Music Festivalilla.

***

Päivä 10/10: Vuosi 2017 ja Wall Of Glass

Kymmenen päivän ajan täällä blogissa on kirjoittettu Liamista melkoisen nostalgisoiden. Mutta kuten ystäväni eilen totesi, ei Liam ole vain nostalgiaa! Keväällä viimein ilmestyi pyydelty ja odotettu Liam Gallagher -soolokappale.

Ja hyvä niin.

Tuo samainen ystäväni on todennut myös jotain sen suuntaista, että ”Liam vaikuttaa tosi valmiilta tähän”. Olen samaa mieltä – tyyppi on selvästi tullut takaisin.

Joku ehkä miettii, miten tähän vuoden 2017 soolo-Liamiin pitäisi suhtautua. Rakastaen, sanon minä! No kyllä, vähän nostalgisoiden ja miehen Oasis-menneen huomioiden, joo. Mutta aivan ehdottomasti samalla uudelle ja itsenäiselle Liamillle tilaa antaen.

You were sold a one direction
I believe the resurrection’s on
And you were wrong

Wall Of Glass on minusta hieno ensisingle Liamilta, koska se on todella Liam, mutta samalla myös vähän odotuksenvastainen. Tykkään biisissä siitä, miten sen lyriikat on kirjoitettu Liamin laulutyyliä ja nasaalia kunnioittaviksi. Liamin näköistä on myös pieni retro ja rock. Minut yllätti kuitenkin kappaleeseen rohkeasti ladattu ”tuotanto”, joka saa biisin kuulostamaan hienosti tuoreelta ja modernilta. Tuntuu siltä, että asioita tehdään mennyttä kunnioittaen, mutta kuitenkin tässä ajassa, tämän ajan kuulijalle – myös uudelle brittipop ja -rocksukupolvelle. Biisin melodinen koukku ja rytminen tarttuvuus saavat kuulijan viihtymään – kappale on selvästi tehty yleisölle fiilisteltäväksi ja jopa vähän uudenlaiselle Liamille esitettäväksi. Hitiksi!

Joidenkin mielestä Liam Gallagherin uho, itsevarmuus, ”National Treasure” tai ”Rock ’n’ Roll Star” -statukset ovat tyhjänpäiväistä kukkoilua, sanoja, joilla ei ole katetta. Tällainen henkselien paukuttelija olisi niin herkullinen kohde ampua alas ajassa, jossa kaikki haluavat olla oikeassa.

Ehkä jotkut Liamin sinkkua odottaneet eivät oikeastaan edes odotaneet itse biisiä, vaan Liamin epäonnistumista? Sitä, että pääsee toteamaan, kuinka Liam on typerä, yksinkertainen, veljensä kanssa riitaantunut rokkari, joka on parhaat päivänsä jo nähnyt. Sitten kirjoitetaan siitä,  kuinka biisit ovat vaisuja eivätkä mies tai miehen lauluääni ole enää siinä kunnossa kuin 20 vuotta sitten. Muistellaan Oasiksen kahta ensimmäistä levyä ja haukutaan kolmatta. Muiden nimiä ei edes tiedetä.

Tiedättekö mitä? Minusta tuntuu, että tämä biisi ei ole tarkoitettu noille tyypeille.

Vaan meille, joiden mielestä on onnellista, että Liam onnistuu. Joiden mielestä on mahtavaa, että tämä tyyppi on tullut takaisin ja nimenomaan (ainakin) parin ihan törkeän upean uuden kappaleen kera.

1 kommentti

Ten days of Liam, 9/10

Huomenna perjantaina 21.7 on Liam Gallagherin Tall Ship Races Music Festivalin keikka Turussa. Siihen asti: Liam päivässä.

***

Päivä 9/10: Liamin tyylievoluutio

Kaikkiin Oasis-teemaisiin tapahtumiin lähtiessä suurin haaste on päättää, minkä aikakauden Liamista sitä sen kertaisen tyyli-inspiraation ottaisi.

Omat suosikkini pukeutumisinspikseen Liamin tyylivaiheista ovat ehdottomasti alkuvuosien college-Liam ja Beady Eye -kauden mod-Liam. Tässä minun hahmotelmiani Liamin tyyli-identiteeteiksi. Mikä on sinun suosikkisi?

Numero yksi: Alkuvuosien college-Liam. Olennaisin tyylielementti on reilunkokoinen collegepaita tai takki. Myös housut voivat olla colleget tai vaihtoehtoisesti vähän hömelöt farkut. Astetta skarpimman version tästä tyylistä saa pukemalla yläosaksi löysän kauluspaidan. Niin, kaiken on oltava pikkuisen löysälinjaista, värimaailmassa suositaan erilaisia sinisen sävyjä. Tässä vaiheessa ei vielä pukeuduta merkkivaatteisiin, mutta Manchester Cityn, Umbron ja Adidaksen logot ja raidat ovat sallittuja. Jalkaan mokkakengät tai Adidakset, Gazellet toimii aina.

Olennaista on, että ei saa näyttää liian tyylikkäältä, vaan pitää olla vähän scally. Myöskään hiusten leikkaus ei saa olla liian skarppi ja suunniteltu. Muista huono ryhti!

Numero kaksi: Lennon-Liam. Tässä tyylissä olennaisinta on pyöreät John Lennon -lasit ja parta. Paidaksi sopii jälleen kauluspaita, takiksi esimerkiksi jonkinlainen kelsitakkia muistuttava juttu, kainaloon Patsy Kensit.

Numero kolme: Burberry-Liam. Tässä tyylissä ei tarvitse pukeutua välttämättä juuri Burberryyn (suotavaa toki), mutta skarppi beige takki on must! Pitkähköön takkiin voi yhdistää farkut – vähän leveälahkeiset – ja tennarit tai miksei desert bootsitkin. Olennaista on, että näytät edelleen lädiltä (ja käyttäydyt, kuten lädi), jolla vain on kahden menestyslevyn myötä hitusen enemmän rahaa – anna siis Burberryn ruutukuosin vilahtaa.

Numero neljä: Parka-Liam. Jos haluan inspiroitua Liamista ja parkasta, on suosikkikauteni Be Here Now -era. Parka voi olla vihreä tai valkoinen ja malliltaan periaatteessa monenlainen. Erityisen sallittua on hassun alas laskeutunut vyötärölinja ja isous. Kengillä ja muulla vaatetuksella ei niin väliä, ne voivat vaihdella, tärkeintä on, että pidät kädet taskussa ja näytät maailmanomistajalta.

Numero viisi: Millenium ja rock-Liam. Liam farkkutakissa! Yksi suosikeistani. Tähän tyyliin kuului ehdottomasti sellainen vähän pidempi hiusmalli ja pyöreät aurinkolasit. Inspistä löydät Familiar To Millions -kauden ja miksei vielä Heathen Chemistry -kaudenkin kuvista ja videoista. Noihin aikoihin Oasis kasvoi kaveriporukasta Andy Bellin ja Gem Archerin myötä sellaiseksi oikeaksi rock-yhtyeeksi. Tästä rock-tyylistä voi jalostaa vielä nahkatakki-Liamin – pue päällesi punainen tai musta nahkatakki ja aurinkolasit, joissa saa olla kokoa ja väriäkin.

Numero kuusi: Mod-Liam. Oasiksen loppuaikojen ja Beady Eye -kauden Liam-tyyli oli usein skarppi ja elegantti. 60-lukulaisen retron, mutta samalla myös jotenkin modernin tyylin idis on klassisten ja tyylikkäiden mod-elementtien hyödyntäminen.  Paisley-kuosit, Nehru-kaulus, kaulaan kiedottu huivi, päähän lätsä. Takki on usein tumma ja istuva, kauluksen voi nostaa pystyyn. Vaihtoehtoisesti takki voi olla skarppi armeijahenkinen takki, jossa on lyhyt pystykaulus.

Tarkoitus on näyttää tyylikkäältä ja aikuiselta – unohda huput ja tennarit ja sujauta jalkaasi mustat tai tummanruskeat mokkakengät!

Numero seitsemän: vuoden 2017 Liam. Viimeisimmässä tyyliversiossa olennaista on pienieleinen tuulitakki tai lyhyehkö parka. Takin on oltava kalliin ja laadukkaan näköinen, unohda siis vuoden 94 Liamin isot sporttituulitakit ja panosta merkkituotteisiin. Pue takki (mahdollisesti värillinen sellainen) pitkähköjen shortsien ja Adidas-tennareiden pariksi.

Ei kommentteja

Ten days of Liam, 8/10

Perjantaina 21.7 on Liam Gallagherin Tall Ship Races Music Festivalin keikka Turussa. Siihen asti: Liam päivässä.

***

Päivä 8/10: Kuka on Liam Gallagher?

Toimittaja: ”Who’s Liam Gallagher?”

Liam: ”Me.”

Voiko asiaa tyhjentävämmin ja itsevarmemmin enää sanoa? Ja tottahan se on, Liam Gallagher on… Liam Gallagher. Ja kun perään vielä lisätään ”The singer in the band. The best looking one.”, ollaan jo äärimmäisen tarkassa – ja totaalisen riittävässä – analyysissä.

Lainaus ja kuva Paul Mathurin kirjasta  Take Me There: Oasis – The Story

2 kommenttia

Roan – You’ve Got What I Want

Roanin uusin indieiloittelu You’ve Got What I Want tulvii kesää.

Kun vuonna 2015 kirjoitin kotimaisesta Roanista, yhtye haki vielä muotoaan. Tuolloin Joonas etsi ympärilleen klassisesta heleästä popista ja aikamme kitaraindiestä innostuvia musiikillisia sieluntovereita. Tuon jälkeen Roan on saanut yhtyemuodon ja julkaissut söpön Just For Tonight EP :n, joka ilmestyi reilu vuosi sitten keväällä.

Tässä kesän kynnyksellä soittoon päässeessä You’ve Got What I Want -biisissä ihastuttaa aivan samat asiat kuin Roanin aiemmissakin jutuissa: se kirkkaan heleä kitara, kappaleen tarttuvaksi rakentava melodiantaju sekä juuri sopivasti hyödynnetty genrerakkaus, joka kulkee kivasti läpi brittiläisen kitarapopin ja -rockin vuosikymmenten. Ajatus The Smithsin, heleän jangle popin ja tuoreemman brittiläisen kitaraindien yhdistymisestä tuntuukin edelleen toimivalta. Laulaja-Joonaksen lauluäänessä on myös kivan lempeä ja notkea sävy.

Kesän miellyttävimpiä kuunneltavia.

Roania voi kuulla livenä esimerkiksi tänään keskiviikkona Bar Loosessa.

Ei kommentteja

Ten days of Liam, 7/10

Perjantaina on Liam Gallagherin Tall Ship Races Music Festivalin keikka Turussa. Siihen asti: Liam päivässä.

***

Huom. Tämä juttu on blogin arkistosta. Olen kirjoittanut tekstin 23.4.2014. Mutta kuten aiheensakin, myös teksti on sen verran ajaton, että kestää uudelleenjulkaisuja.

Päivä 7/10: Jumalasta edellinen

Mistä kirjoittaa blogiin silloin, kun tuntuu, ettei ole mitään sanottavaa? No Oasiksesta tietty. Siinäpä aihe, joka ei yhden blogin elinaikana tyhjene.

Muistatko, kun näit ensimmäisen kerran Oasiksen Little By Little -videon? Minä muistan. Se tapahtui Luoteis-Lontoossa syksyllä 2002 ja tuntui siltä, kuin olisin nähnyt Jumalan.

Niin, videohan on sellainen tummassa kylläisyydessä pyöritelty. Noel mustassa parkassaan, kutistettu Robert Carlyle. Paljon varjoja. Sadettakin.

Ja sitten kohdassa 2:01 sekunnin kestävä valkea välähdys. Mikä se oli? Jumalako?

Kyllä, Liam valkeassa parkassaan.

Äh, rakastan tätä videota, rakastan tätä laulua. Ihan turhaan parjattu! Ja vaikka kappale onkin äärimmäisen Noel, jonkinlainen paluuyritys Don’t Look Back In Angeriin, on Liam tämän video johdosta sen päätähti. Olkoonkin että miehen musiikillinen panos kappaleeseen on tyyliä nolla.

Mutta sepä juuri onkin Oasiksen taianomaisuuden ydintä.

Niin, huomasithan kohdassa 2:39 Liamin Richard Ashcroftilta lainatun olemisen tavan? Kuinka komea voi näky olla?

Jumalaisen komea.

1 kommentti