Kilpailu: Pyydä liput Rubikin viimeiselle keikalle

Täytin eilen vuosia. 26, kiitos kysymästä. Synttärit yhdistettynä perjantain pikkujouluihin takaa, että hetki on erityisen otollinen laiffin kelailulle.

RubikKlubi

Turun Klubi, huhtikuu 2009.

Olen tullut siihen tulokseen, että yksi tämän vuoden tärkeimmistä opetuksista (tai oivalluksista, kuten bloggaajakollegat asian ilmaisevat) on pyytäkää, niin teille annetaan. En viittaa tällä hyvää elämää jahtaavien lempiopukseen, joka opettaa, että universumi antaa sinulle vain ja ainoastaan sen, mitä siltä tilaat. Nokkamme edestä löytyy käytännönläheisempiäkin esimerkkejä.

Lapset ovat jo hyvän aikaa laatineet tontuille listaa joululahjatoiveistaan. Samaan aikaan aikuiset ovat yrittäneet välittää toisilleen hienovaraisia viestejä siitä, mitä kuusen alta pitäisi löytyä.

Kaikki lahjatoiveet eivät toteudu. Mutta jotkin toteutuvat. Tärkeintä on pyytää. Eikä homman tarvitse olla yhtään tämän monimutkaisempaa arkielämässäkään.

Haetaan työtä, josta haaveillaan. Sanotaan rohkeasti sille vatsanpohjaa kutittelevalle tapaukselle, että mä haluun sut. Myönnetään ystävälle, että hei, mä en just nyt pärjää yksin – voitko auttaa.

RubikSemari

Semifinal, elokuu 2013.

Olen luonut koetilanteen demonstroidakseni teoriani nerokkuutta. Katsokaas, tiedän, että on paljon Rubikin musiikkia arvostavia ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet lippua yhtyeen viimeisille keikoille. Vielä enemmän on niitä ihmisiä, jotka eivät ole nähneet Rubikia livenä kertaakaan. Ja kaikkienhan pitäisi jo yleisen hyvinvoinnin takia todistaa yksi maamme parhaimmista livebändeistä edes kerran elämässään. Siispä:

KISA ON PÄÄTTYNYT! KURKKAA SÄHKÖPOSTISI – VOITTAJAAN ON OTETTU YHTEYTTÄ.

Pyydä kommenteissa lippua ja kerro, miksi sinun pitäisi päästä Rubikin viimeiselle keikalle. Valkkaan osallistujien joukosta vakuuttavimman vastauksen, jonka rustaaja pääsee kaverinsa kanssa Korjaamolla järkättävälle jäähyväiskeikalle perjantaina 20.12.

Kisa päättyy torstaina klo 10. Voittajaan otetaan yhteyttä vielä saman päivän aikana – muistathan siis ilmoittaa vastauksen yhteydessä sähköpostiosoitteesi. Voittajaperustelu julkaistaan blogissa lopullisen Rubik-tilitykseni yhteydessä. Ja toverit – huomatkaa, että voittajaa ei arvota vaan hänet valitaan. Kannattaa siis panostaa perusteluihin!

Kilpailupalkinnosta on kiittäminen Fullsteamia, jolta – yllätys, yllätys – pyysin lippupakettia arvottavaksi.

Avainsanat: ,

43 kommenttia kirjoitukseen Kilpailu: Pyydä liput Rubikin viimeiselle keikalle

  1. KImmo Lehtonen kommentoi:

    Vittu antakaa mulle ne saatana ne liput! Ku mä haluun ne! Tai siis yks riittää mut antakaa mulle!

  2. Jennier kommentoi:

    minäminäminä ja vain siksi koska en koskaan päässyt kuuntelemaan livenä ja tämä olisi viimeinen mahdollisuus <3

  3. Aleksi Laitinen kommentoi:

    Liput kuuluisivat minulle, koska olin tarpeeksi ajoissa ostaakseni liput jos olisi ollut varaa niihin sillä hetkellä. Olin järjestänyt kyydit ja kaikki täältä pimeästä Savosta asti Helsinkiin vain keikkaanne varten, mutten sitten päätynyt saamaan rahatilanteeni vuoksi lippuja ollenkaan. Olen katkera ja murtunut, antakaa liput minulle!

  4. Juho Itäkylä kommentoi:

    Rubikilla ja varsinkin kappaleella City & The Streets on ollut vuonna 2007 äärettömän suuri vaikutus siihen, että olen itse aloittanut soittamaan ja perustanut bändin! Rubik loi ja luo edelleen uskoa siitä, että Suomesta voi tulla ja tuleekin mielettömän hyvää musiikkia. Siihen on toisinaan vaikea uskoa kaiken maailman Metallica-fanien luvatussa maassa, mutta kiitos Rubikin ja muutaman muun kotimaisen komeuden, edelleen voi nukkua yönsä rauhassa kun tietää, että hyvääkin tapahtuu. Olen ollut mukana noin viidelläsadalla festarilla, joissa Rubik myös, mutta siitä huolimatta en ole KOSKAAN nähnyt bändiä livenä! Toivon hartaasti, että asiaan saadaan nyt korjaus.

  5. Teemu kommentoi:

    Olen alkanut diggailemaan musiikistanne aivan älyttömästi näin myöhäisheränneenä. Teidät piti nähdä livenä viime Flowssa, mutta jotenkin onnistuimme katsomaan keikan alkamisajan aivan väärin ja saavuimme alueelle liian myöhään. Voin kertoa, että vitutti.
    Olisi mahtavaa päästä näkemään teidät edes kerran livenä. Ei jäisi niin isoa tyhjiötä musiikkisydämeen.

  6. Airiin kommentoi:

    Olen vasta nuori 18-vuotias, eli vastikään keikkaiän täyttänyt. Kokemusta ei siis paljoa ole vielä kertynyt keikoista. Varaakaan lippuja ostaa ei oikeastaan ole kun opiskelijabudjetilla mennään.
    Kun kerran maamme parhaasta livebändistä puhutaan, niin olisihan se mahtava kokemus kerryttää keikkakokemusta sillä, varsinkin kun mahdollisuutta siihen tulevaisuudessa ei enää ole, vaikka silloin varallisuus ehkä riittäisikin.
    Ottaisin mukaan ystävän, joka osaa arvostaa heidän musiikkiaan yhtä paljon ja on iällisesti ja rahallisesti samassa tilanteessa.
    Maamme hallituskin aina painottaa sitä kuinka nuorisoon tulisi panostaa.
    Meissä on tämän maan keikkayleisötulevaisuus.

    1. Anna Anna kommentoi:

      Hahaha, tässä oli jo yritystä!

  7. Lauri Pylvänäinen kommentoi:

    Pelastaisit mun joulun :-) en päässy kattomaan rubikkii flowssa, koska jotkut ylemmäntahon runkkarit on päättäny, et ikärajat festareilla ois jees.

    Jos korjaamol on ikäraja nii lainaan proidilta paperit. Lempi bändin näkeminen (vielä kun kerkeis) piristäis ihan helvetisti tätä kurasta joulukuuta.

    Mahtavaa jouluu!

  8. Hanna kommentoi:

    Kun liput tuli myyntiin, ajattelin että olen keikkojen aikaan satavarmasti kipeä, pahantuulinen, turvonnut pallo ja varmasti huonoa seuraa, tai juuri synnyttänyt. Anyway kykenemätön keikalle. No, en ole mitään noista, korkeintaan pahantuulinen siitä urpoilusta etten lippuja hankkinut. Olen elämäni kondiksessa, kääpiö ei ole vielä syntymässä vaikka laskettu aika onkin ensi viikolla, ja olis todella mahtavaa päästä vielä vähän tuulettamaan päätä ennen hautautumistani mutsimaahan.

    Kaiholla sitäpaitsi muistellaan vuosien takaista keikkaa Ilosaaren pikkupikkulavalla, jossa bändi rokkas niin, ettei pöksyt meinannut pysyä jalassa, oli festareiden paras keikka! Silloinen basisti etenkin teki hullun vaikutuksen. Mites, onko bändin nykykunto sama? ;)

  9. Amsu kommentoi:

    Haluaisin liput keikalle koska en ole nähnyt kyseistä bändiä livenä. Itseasiassa en ole kuullut kun muutaman biisin, mutta pääsisi tutustumaan paremmin bändiin ehkä tätä kautta. Nyt kun on viimmeinen mahdollisuus niin olisi törkeän siisti päästä näkemään tää vielä livenä :3

  10. Mika Seppänen kommentoi:

    Muutettiin avovaimon kanssa syksyllä Joensuuhun. Ajateltiin ostaa liput keikalle, mutta kun oletus oli että parempi puolisko on töissä kelattiin että joulu menee itärajalla. 3 kk:n hakemisen jälkeen ollaan tajuttu että Joensuussa on kuitenkin niin perkeleen kurja työtilanne että sen duunin saaminen tulee olemaan ajankohtasta vasta joskus keväällä, joten päätettiin viettää joulu täällä etelässä missä molemmilla on perhettä ja enemmän ystäviä. Olis siis kuitenki kannattanu hommata ne liput. Joten kysytään nyt vielä: saataisiinks me nää liput?

  11. Sofia kommentoi:

    Pyydän lippua! Kasvoin Rubikin kanssa hillittömästä teinistä nuoreksi aikuiseksi. Nuorena soitin Rubikkia taukoamatta, enkä edes tiennyt, että kyseessä on suomalainen bändi. Niihin aikoihin en paljon keikoilla käynyt ja olin alaikäinen, joten en tietenkään ottanut asiasta selvää. Sitten Rubikin kuuntelu jotenkin hipui taka-alalle. Kävin läpi oman musiikillisen maun etsintää. Viime vuonna kuitenkin löysin itseni ja samalla löysin Rubikin uudestaan. Vietin vuoden ulkomailla ja Rubik kuulosti omalta. Muistin tutut biisit ja googlettelin keikka mahdollisuuksia. Tällöin vasta huomasin, että Rubik on suomalainen. Ja nyt kesällä kun tulin Suomeen innoissani siitä, että viimein voisin nähdä Rubikin livenä, sain tietää että Rubik lopettaa. Halusin keikalle, mutta köyhänä opiskelijana päätin, että taitaa jäädä väliin. Toivon, että saan mahdollisuuden nähdä Rubikin ensimmäistä kertaa livenä. Liput eivät menisi hukkaan.

  12. Eero kommentoi:

    Moikka!
    Paras ystäväni lähtee Cambridgeen Englantiin kirjoittamaan väitöskirjaansa kolmeksi vuodeksi ja Rubikin viimeisen keikan piti olla viimeinen poikien ilta radalla ennen hänen lähtöänsä. Asiasta puhuttiin paljon ja moneen otteeseen.

    Kävipä, jopa niin, että järjestelin toisen ystäväni kanssa söpöjä tyttöjä käymään Helsinkiin samaiselle keikalle. Ulkopaikkakunnalta kun olivat niin tyttöjen oli määrä punkata tykönäni. Tämä mielessäni aikaistin vielä uuden kämpän hankintaakin, että meillä olisi täydellinen jatkopaikka tiedossa. Lisäksi kävin ostamassa Twister-maton lattialle, jotta keikkaillan jälkeinen tekeminen ei loppuisi kesken. Kaikki oli suunniteltu, sovittu ja järjestetty.

    Minun piti hoitaa liput, mutta olin paska ystävä enkä sitten käynytkään ostamassa niitä heti. Muutamaa päivää myöhemmin huomasin, että liput olivat loppuunmyyty ja nyt emme olekaan pääsemässä keikalle. Olisi ihanaa jos voisimme ystäväni kanssa viettää yhteisen illan loistavan livemusiikin ja seuran kera.

  13. Jere Valkonen kommentoi:

    Jo syntymäni hetki julmasti eväsi minulta mahdollisuuden nähdä Elvis jäähyväiskeikallaan, samoin Freddie Mercury oli jo harmillisen heikossa hapessa kun allekirjoittanut vasta opetteli kävelemään. Kurtin ollessa voimansa tunnossa, minä olin vain kurttuinen taapero. Jimi H, Jim M, Ian C ja Keith M jättivät maailman keikkalavat traagisesti ennen kuin ajatustakaan minusta oli. Beatleskin minulta riistettiin.

    Ollako nyt elämän huumorintaju niin mustaakin mustempi, että tahtoo se minulta ryöstää mahdollisuuden jättää lämpimät jäähyväiset Rubikille – 2000-luvun Beatlesille – ja näin syventää yhä surutöistä raskainta?

    En tiedä. Kysymys oli retorinen…

  14. Ida kommentoi:

    Olen mitä luultavimmin yksi maailman epäonnisimmista lippujen saajista. Kuten koskaan aikaisemminkaan, tällekään keikalle en ehtinyt saada lippuja. Äitini aina sanoo, että se on geeneissä. Kuulun siis sukuun, jonka epäonni keikkalippujen saamisen suhteen on suuri. Tämä epäonni koskee myös kaikenlaisia arvontoja ja kilpailuja (kerran voitin tosin säästöpaketin tamppooneja joidenkin pihajuhlien arvonnasta jossa kaikki voittivat jotain, olin silloin 11, enkä tarvinnut tamppooneja, joten rankensin niistä linnan). Pelkään, että myös omat mahdolliset lapseni ja lapsenlapseni joutuvat vielä jakamaan tämän taakan, joten tunteisiinne vedoten, pyydän nöyränä apua tämän kammottavan sukukirouksen murtamiseen.

  15. Jaakko kommentoi:

    Joudun toistuvasti huomauttamaan kohta kolmevuotiaalle poikapuolelleni, ettei huutamalla ja komentamalla saavuta mitään. Huomautusta ”pyydä nätisti”, seuraa vieno ”saisinko” ja aina hellyn.

    Palataanpa hieman ajassa taakse päin, viime vuosikymmenen puolivälin tienoille. Vaelsin sateisen harmaita katuja kohti opiskelijakämppääni, uudenkarhea iPod poltteli muovikassissa. Sinne savusivat kesäduunirahojen jämät. Hekumoin ajatuksilla yhteisistä hetkistä vaalean kaunottareni kanssa. Kaunottaressa olisi tilaa vaikka muille jakaa, mutta muut eivät toki siihen saisi koskea. Soittimen sulot olivat yksin minun, pakoreittini betoniviidakon ankeudesta.

    Mielessäni pyöri tiukka analyysi laitteeseen kelpaavista levyistä. Mukaan ottaisin vain oleellisimmat, ei turhaa tauhkaa. Mew, tietty. Arcade Firen Funeral ja pari levyä Kashmiria. Olisiko tilaa parille Mogwaille? Muutama vuosi aiemmin Lontoosta löytämäni Flaming Lipsin Yoshimi Battles the Pink Robots on ainakin pakko saada mahtumaan.

    Harmittelin kotimaisen uuden aallon indie-skenen olevan vielä niin lapsen kengissä. Underwater Sleeping Societyn massiivisen kova debyytti pääsee mukaan nyt ainakin, ja ehkä Violan aikaansa edellä olevaa elektropoppia. Jäin kaipaamaan jotain merkityksellistä, jotain elämää suurempaa, rehellistä, jotain mikä antaisi sopivaa vastapainoa Absoluuttisen nollapisteen kimurantille progelle.

    Kunnes joku esitteli minut ja Rubikin.

    Katosin ensisinkun myötä. Rubik vei mennessään. Se hämmensi, haastoi ja arvuutteli, peilasi tunteita ja antoi toivoa. Osaamme me suomalaiset tehdä oikeatakin musiikkia, jotain paljon parempaa kuin idols ja iskelmä. Alkoi pitkä Bad Conscience Patrolin odotus.

    Ilmalaiva, kruunu, mikä? Tärisevin käsin levy soittimeen. Voi jeesus, sitähän se oli, koko levyllinen ehtaa indierokkia ja suomesta. Jesus vs. People painoksen kohdalla tiesi jo odottaa mannaa. Pahvikotelo vaan oli riipaisevan tiukka. Kaverini onneksi varoittelivat repimästä kansia. Huolelliset käteni aiheuttivat vain pienen repeämän, oli kuulemma käynyt monelle huonomminkin.

    Dada Banditsiin mennessä olin jo valmistunut, hypännyt oravanpyörään ja ostanut auton. Se pyöri tauotta, muuta en suostunut soittamaan. Levyn tuhdit torvisektiot törähtelivät moottoritien jylinänkin yli. Rubik oli valloittanut vankasti oman nurkkansa levyhyllystäni.

    Sitten tuli Solar ja tunne laimeni. Eih, tämähän on jo kuultu, uudistukaa! Mitä on tapahtunut? Kumpi on muuttunut, minä vai Rubik? Indiestäkin on jo pudonnut ”rock” pois. Levy jäi vaimeaksi pakkohankinnaksi. En varmaankaan vaan päässyt siihen sisälle, sillä loistavia arvosteluja se keräsi musiikkimedialta. Olin siirtynyt eteenpäin.

    Joten, sytyttäisitkö vielä kerran rakkauteni yhtyeeseen? ”Saisinko”?

  16. Matti kommentoi:

    Miksi liput kuuluisivat minulle? Sitä on vaikea perustella, sillä jokainen maapallolla elävä ihminen ansaitsisi liput Rubikin keikalle. Kyseisen bändin arvostus on aivan liian aliarvostettu ja heidän tuotantonsa on valitettavan tuntematonta. Samoihin aikoihin mediassa vauhkotaan erään, kasvojen rakenteista nimensä saaneen,”räppärin” loppuunmyydyistä stadionkeikoista, vaikka suomalaisessa musiikkimaailmassa tapahtuu kiistatta merkittävimpiä ja suurimpia asioita viimeisimmän vuosikymmenen aikana: Suomen paras livebändi, paras bändi ja paras musiikki-ilmiö lopettaa toimintansa. Sangen ikävää on tämä. Itselle tämä tieto rubikin lopettamisesta tuli aivan puskista, ja romahdutti maailmaani hetkellisesti (tosin sama vaikutus oli cheekin tiedotustilaisuuksilla, mutta eri syistä). Nyt pienen sulattelun jälkeen olen alkanut ymmärtää että joskin hyvin kliseisesti, mutta niin valitettavasti, kaikki kaunis kuolee aikanaan niin myös rubik. Lippuja en kyseiselle keikalle pystynyt alkujärkytyksen aiheuttamasta shokista johtuen kyennyt ostamaan. Nyt asiaa hetken sulateltuani haluni päästä keikalle on kasvanut sietämättömäksi. Oi Anna, annathan liput minulle. Ma pyydan, ma pyydan.

  17. Annika kommentoi:

    Ei mulla ole mitään nyyhkytarinaa tarjottavana, ja totuus on että juuri 18 vuotta täyttänyt pikkuveljeni on suuri Rubikin fani ja hän oli musertunut, kun ei saanut lippuja. Itselläni on ollut aina hyvä tuuri keikkalippujen suhteen ja olen nähnyt lähes kaikki ihailemani artistit, myös ne jotka ovat lähteneet omille teilleen jälkeenpäin. Haluaisin suoda veljelleni saman tilaisuuden ja antaa hänen käydä nauttimassa kunnollisesta keikasta nyt kun häneltä löytyy ikääkin! Tuskin hän minua keikkaseuraksi kelpuuttaisi kun meidän välit ei ole mitä parhaimmat, mutta tiedän kuinka paljon tää keikka meinaa mun rakkaalle veikalle. Köyhänä taideopiskelijana mulla ei oo hirveästi varaa santsata joululahjoihin, joten tää ois täydellinen ns. ”aikainen joululahja”. :)

  18. Taneli kommentoi:

    Käyn tuoreen tyttöystäväni kanssa paljon keikoilla. Musiikkimakumme ei osu täysin yksiin, mutta livemusiikin arvostus on molemmilla sen verran suurta, että tämä on hyvä keino esitellä suosikkejamme toisillemme. Minulla on jo kaksi lippua torstain keikalle ja haluaisin nyt luopua niistä vaihdossa, sillä tyttikseni ei kykene irrottautumaan torstain työvelvoitteistaan. Minulla ei edes ole torstain toiselle lipulle käyttöä. Perjantain liput minulle lahjoittamalla voisit siis tehdä 4 ihmistä onnelliseksi. Minä voisin esitellä suosikkibändini viimeisessä mahdollisessa tilaisuudessa tyttöystävälleni ja näkisin heidän esiintyvän viimeistä kertaa, tyttöystäväni näkisi enemmän hyvää livemusiikkia ja voisi ihastua serkkupuoleni poikaan Artturiin, ja lisäksi voisit ilahduttaa kahta ihmistä lisää lahjoittamalla torstain keikan lippuni eteenpäin. Kaiken lisäksi olemme viettämässä joulujamme omien vanhempiemme luona eli toisistamme erillään, joten vietämme tuona Rubik-perjantaina kahdenkeskistä ennakkojoulua. Tämä olisi täydellinen kruunu päivälle.

  19. Saara kommentoi:

    Olin Turun ruisrockissa ensimmäistä kertaa ja tuli väli missä ei ollut ”mitään katseltavaa” siskoni kuitenkin pyysi katsomaan Rubikin keikkaa ja hieman vastahakoisena menin katsomaan keikkaa. Ehdimme kuunnella vain viimeisen kappaleen ”laws of gravity” ja ajauduin johonkin kummaan omaan maailmaani ja tanssin ja fiilistelin täysillä mukana! Vain jo tämä yksi kappale teki minuun niin suuren vaikutuksen että pakkohan se levy oli etsiä käsiini! Nyt haluaisinkin nähdä koko keikan alusta loppuun ja päästä siihen samaan fiilikseen kun silloin kesällä ’11

  20. henna kommentoi:

    Oli vuosi 2007. Olin ollut saksassa vaihdossa 6 viikkoa ihanaisessa pikkukylässä, kunnes vaihdoin maisemaa ja menin viikoksi berliiniin. jessus, mikä vaihdos. olo, oli kuin pikkiriikkinen avuton tyttö suuressa maailmassa.. onneksi ystäväni maria saapui myös berliiniin parin päivän päästä. kolme päivää seikkailimme ympäri ämpäri berliiniä, kunnes tuli viimeinen ilta saksassa. houst isäntäni tuli myöskin berliiniin ja luvassa oli rubikin keikka. keikka oli mieletön. sen jälkeen itkin, kun syötävä, kun en millään olisi halunnut lähteä pois saksasta.
    nyt olen viettänyt kauan aikaa suomessa. muistot ovat kultaakin kalliimmat. haluaisin vielä kerran päästä nauttimaan tästä upeasta bändistä kera ihanan ystäväni marian kanssa ja lisätä yksi kaunis muisto taas säilytettäväksi elämäni polulle.

  21. S kommentoi:

    Tarvitsisin liput, koska haluaisin viedä keikalle yhden Karhun kuulemaan Karhu junassa vielä viimeisen kerran.

  22. Jere Räsänen kommentoi:

    NO hyvää huomenta ( tai päivää)

    Musiikki on suuri intohimoni ja pitää ajatukset kasassa niin surkeina kuin todella hyvinäkin aikoina. Rubik on ehkä suomen parhaimpia bändejä koska artistit ovat omasta mielestäni musiikillisesti super lahjakkaita ja hieman hullujakin ja musiikissa pitää osata olla hullu. ite haluisin keikalle sen takia koska olen nähnyt rubikin vain ohi mennen nopealla silmäyksellä kun en vielä tiennyt mikä bändi on kyseessä. Tunnistin porukan ensin vain pariisin keväästä mutta vakuutuin että bändi tekee jotain täysin erilaista ja coolia. Tuntisin itseni maailman onnekkaimmaksi jäbäksi jos saisin jakaa tämän viimeisen hetken kämppikseni ja varsinkin teidän kanssanne !!!!!

    odottavaisin ja kaihomielisin pyynnöin pyydän lippuja (2) !!!

  23. Ankia kommentoi:

    Löysin Rubikin City and the street-videon kautta. Yksi Suomen parhaimmista bändeistä, jos minulta (ulkomaalainen) kysyy, mitä hyvää musiikkia täältä löytyy. Rubik on yksi monista. Pari kesää sitten näin laulajan Pariisin kevään kitaristina ja olin enemmän innoissani hänestä kuin yhtyeen laulajasta. Olisihan se ihana nähdä rubik vielä viimeisen kerran.

  24. Erika Mäkelä kommentoi:

    Mä tietäisin tasan tarkkaan kenen kanssa lähtisin keikalle. Mun ihanan ystävän, joka kuuntelutti mulle Rubikia ollessani hänen kämppiksenään. Edelleenkin biisinne tuovat mieleen hänet ja erityisesti ensimmäisen vuotemme kämppiksinä, kun molemmat koimme aikamoisia kasvukipuja ja aikuistuimme. Hän on nähnyt Rubikin kerran aikaisemmin ja pitää tuota keikkaa yhtenä parhaista, mitä on ikinä nähnyt ja sen vuoksi haluaisi nähdä Rubikin vielä uudelleen. Minä onneton taas en ole ikinä Rubikia nähnyt, mutta voi vitsi, kuinka mahtavaa olisi saada tilaisuus nähdä teidät.

  25. Maumatimau kommentoi:

    Minun pitäisi saada liput, koska näin teidät ensimmäisen kerran livenä Provinssissa 2011. Nyt kuukausi takaperin tapasin ihmisen, kenen kanssa vaihdoin muutaman sanan samaisessa Provinssissa ja päädyimmekin uuden tapaamisen johdosta yhteen. Keikka toisi varmasti samaisen Provinssirockin mieleen! :3

  26. Ystävä kommentoi:

    Hei Anna,

    Äärimmäisen kauniisti tiivistetty ajatus, mikään ei ole tärkeämpää kuin kehittää itseään ja ymmärrystään tässä, ja tästä elämästä; varsinkin suuhteessa ympärillä oleviin ihmisiin ja elävään.

    Ajatuksista pyyntöihin. Pyydän, jotta saisin anteeksi itseltäni ajattelemattomuuttani.

    En pyydä lippuja itselleni vaan ystävilleni.

    Kun kuulin Rubikin viimeisestä keikasta, hankin tietysti lipun ajoissa, olihan kyse pitkästä matkasta joka piti päättää asian kuuluvalla kunnioituksella jota bändiin on aina sen uran varrella riittänyt omalta osaltani ehkä liiankin kanssa.

    Sitten heräsi se tajuaminen siitä mistä matka oli alkanut.

    Palasimme vuonna 2009 keikalta Helsingistä. Autoa ajoi tärkeä ystävä ja autostereoista soi samana päivänä julkaistu Dada Bandits ja kappaleena avausraita Goji Berries. Rakkautta ensi nuoteista: ”Aivan älytön! Mikä tää on?” vastaus kuului: ”Ei tää oo vielä mitää, oota seuraavaa.”

    Tuon muistaessani tajusin, että eihän matkaa voi päättää ilman sen aloittajaa. Liian myöhään tietenkin. Liput olivat karanneet viidessä minuutissa. En siis ehtinyt ostaa lippua lahjaksi tälle tärkeälle ystävälle, enkä toiselle yhtä tärkeälle joka on matkan kanssamme jakanut.

    Antaisitko liput ystävilleni, jotta voisimme yhdessä päättää matkan tämän yhtyeen kanssa joka on yhteisiä seikkailujamme säestänyt tähänkin asti ja aina jatkossa.

    Hyvää Joulua sinulle, ja kaikille tämän lukeville! Joulu on antamisen aikaa, ei materiaalin, vaan hyvien asoiden.

  27. Kasimir kommentoi:

    En ole koskaan kuullut Rubikia elävänä ja sain kuulla tästä viimeisestä mahdollisuudestani siihen liian myöhässä, liput olivat jo menneet. En muutenkaan ole kuullut mitään vastaavaa suomalaista yhtyettä, ja olisi suuri kunnia päästä jammailemaan heidän soittoansa Korjaamolle!
    Olisi myös nastaa tuoda tyttöystävä mukana ja näyttää hänelle millaista on kunnon musiikki ;)

  28. Carolina kommentoi:

    Oi, mä pyydän! Jos nään Rubikin vielä viimeisen kerran, muutun iloiseksi puhveliksi ja ryhdyn vaikka nunnaksi.

  29. Elppa kommentoi:

    Minunkin pitänee esittää lippupyyntöni tänne muiden mukana.

    En voi esittää pyynnölleni yleviä perusteluja kuten sitä, etten aikaisemmin olisi Rubikia keikalla nähnyt. Voin kuitenkin sydämestäni sanoa, että kyseisen yhtyeen musiikki on koskettanut minua tavalla, jota vastaan useimmat muut aistimukset eivät mitenkään voi kilpailla. Oman mikrokosmokseni pääasiallinen ilonlähde ovat taiteeseen ja tieteeseen liittyvät elämykset, joiden joukossa arvostan Rubikin keikkoja korkealle. Voisin laatia hehtaariluokkaa hipovan kertomuksen Rubikin upeudesta mutta uskon näiden lauseiden kiteyttävän rakkauteni yhtyettä kohtaan.

  30. Anette Nikola kommentoi:

    Oi tätä on haikailtu. Unelma kyllä vaan viimeinen keikka tuli eikä lippuja saatu :( Kun vain tuonne pääsisi mutta vasta ensivuoden puolella tulee täytettyä 18. Loistavaa suomalaista. On vain vaikeaa ku musiikki vie niin omaan mailmaan, että paikanpäällä tunteet nousisivat heti pintaan. Tsemiä onnekkaille!

  31. Cilla kommentoi:

    Olen tällä hetkellä huonotuloisena omillaan asuvana opiskelijana epävakaassa ja stressintäyteisessä elämäntilanteessa, jonka elämänlaatua tieto täydellisen onnellisuuskappaleen Sun’s Eyesin kuulemisesta livenä vielä viimeisen kerran parantaisi huomattavasti. Tämän lisäksi jäähyväiskeikan aiheuttama euforia auttaisi kantamaan askeettisen (ja näillä näkymin mustan) joulun yli. Joten olkaa kilttejä ja pelastakaa loput joulukuustani päästämällä minut tälle varmasti ikimuistoiselle keikalle! :—-)

  32. Eevi kommentoi:

    Melkein kaksi vuotta sitten istuin tammikuisena sunnuntaina eräässä Kalliolaisessa baarissa. Baari oli tyhjä minua, baarimikkoa ja ystävääni ja lukuun ottamatta, olimme kolmistaan juoneet itsemme vahingossa pieneen humalaan keskellä pävää ja tunnelma oli hyväntuulinen. Jossain vaiheessa vilkaisin taakseni ja huomasin komean ja sympaattisen näköisen miehen istuvan yksin matsia katsellen. Ystäväni, huomiota herättävä pitkä vaaleaverikkö supisi, että mies ei suinkaan katsonut vain matsia. Kiersin tiskin taakse ja laitoin soimaan levyn, jota olin kuunnellut luupilla jo useita viikkoja. Tullessani takaisin paikalleni, näin miehen tavailevan laulun sanoja ja naputtavan jalkaansa musiikin tahtiin. Yhteys. Hetkeä myöhemmin, miehen lähtiessä, rohkaistuin. Juoksin hänen peräänsä, pysäytin hänet ja esittäydyin.
    Tapailimme puoli vuotta. Erosimme, koska hän oli uskonnollinen ja minä en, ongelma kummallekin. Kului vuosi, jonka aikana opin olemaan ilman häntä. Silti törmätessämme viikolleen vuoden eron jälkeen samaisessa baarissa, jouduin soittamaan äidilleni vessasta, koska jälleennäkeminen tuntui niin pahalta. Tullessani terästäytyneenä takaisin vessasta, mies seisoi odottamassa minua. Hän sanoi rakastavansa minua edelleen.

    Yritin saada lippuja keikalle, koska vaikka mies on jäyhä ja minä turhankin sentimentaalinen, luulen, että Rubikin näkeminen yhdessä olisi mahtava kokemus, jota emme ikinä unohtaisi. En sillon saanut lippuja, eikä se ollut maailman loppu, koska minulla on hänet ja symboliikka on turhaa, kun on sitä parasta: arkista rakkautta. Haluasin silti hirveästi viedä hänet sille keikalle.

  33. Jenni T. kommentoi:

    Rubikin musiikista tulee aina hyvälle mielelle! Olen tutustunut bändin musiikkiin sattumalta vasta kaksi vuotta sitten ja siitähän se sitten lähti.. Levyt oli aika nopeasti hommattu ja melkein jo loppuun kulutettukin ;) Olen tässä viimeisen parin vuoden aikana koittanut bongailla Rubikin keikkoja, mutta jotenkin ei oo koskaan osunu kohdalleen sopivaa paikkaa tai aikaa. Sitten se jo loppuukin! Yritin saada liput viimiselle keikalle, mutta tottakai myöhästyin siitäkin.. Siispä pyydän, että saisin liput keikalle ja voisin kokea unohtumattoman keikkakokemuksen! Lukiessani muiden kirjoittamia viestejä totesin kyllä jo itsekin, että täällä on monta, jotka varmasti ansaitsevat tämän kokemuksen ehkäpä minua enemmän. Mutta lähetänpä kuitenkin silti pyyntöni! Eipä siinä mitään menettääkään voi. Jokatapauksessa Rubikin musiikki tuo paljon aurinkoa elämääni, vaikka en keikalle pääsisikään! :)

  34. Riina kommentoi:

    Combination error

    Inhale exhale
    see the city and the streets of this wasteland.
    Karhu jumped off of the juna
    he doesn’t like goji berries.
    Why didn’t you stop Richard Branson’s crash landing? You jackal!!
    Follow us to the edge of desert where there’s no escape.
    The world around you is surrounded by laws of gravity but sun’s eyes won’t see a thing.
    You can’t keep an ocean in a bowl because you’re not a hero.
    We’re all silent in the end.
    That’s all.

    You should give the tickets to me. Or i might fall apart.

    Please.

    1. Oona kommentoi:

      Mun mielestä tässä on yritystä jos jossain.

  35. Johanna kommentoi:

    Unkarilainen vaihto-oppilasystäväni ei tunnu muusta puhuvankaan kuin Rubikista, ja vaikuttaa olevan äärimmäisen pettynyt kun lippuja ei löydy. Hän lähtee maasta lauantaina, enkä tiedä parempaa keinoa jäähyväisille, kuin mennä viettämään se tälle keikalle. Jos edes yksi lippu heltiäisi, niin antaisin sen ystävälleni oitis.

  36. Pinsky Vivane kommentoi:

    En kuulu heikäläisiin, jotka ovat perillä asioista, sillä en kovinkaan aktiivisesti stalkkaile netissä muiden ihmisten toimintaa, olivat he sitten kuinka mahtavia tahansa ollakseen edes totta, siksi sain tietää Rubikin lopusta vasta suunnilleen viikko sitten. Tai stalkkailen kyllä minulle läheisten ystävieni toimintaa ja toisaalta voisi sanoa, että Rubikin on minulle läheinen, sillä se koskettaa sieltä mistä voi eniten ja läheisesti koskettaa, eli sydämmestä, lainatakseen heitä”I just needed some arms, you see, To be needed where you can’t reach, I ended up in a broken heel mystery”, minun sydämmeeni asti yletät jostakin kaukaisuudestakin Artturi. Olisin hankkinut lipun keikalle jos olisin ollut aikaani edellä, vaikken olekkaan kulkenut vannoutuneena Rubikin fanina vuosien saatossa, sillä sain suunnilleen vuosi sitten Rubikin messevät sulosoinnut kuultaviksi korviini, samalla kun Artturin henkeäsalpaava laulu saattoi minut hurmioon, se miten Rubikista kuulin tapahtui ystävän kautta, joten en edes omista mitään harvinaista tarinaa Rubikin kohtaamiseen liittyen, sen sijaan klassisen ystävältä ystävälle tarinan. Mielestäni lippuja Rubikin keikalle tulisi lahjoittaa enemmän Rubikiin perehtyneille ihmisille, kuin minä vaikkapa olen, joten jos totta puhutaan en ole mielestäni oikea henkilö ansaitakseni lippua Rubikin keikalle. Pyydät kertomaan juuri, että miksi sinun tulisi päästä Rubikin keikalle, no luultavasti minun ei tulisi päästä sinne, mutta se ei estä minua haluamasta sinne, luultavasti seksiäkään ei tulisi harrastaa ilman ehkäisyä, ellei toiveena ole lapsen/lapsien saanti, mutta sekään ei estä ihmisiä tekemästä sitä. En ole Rubikin vannoutunut fani kuten jo sanoin, olen vain kuuntelija jonka korvat puhkeavat kukkaan Rubikkia kuullessaan. Enkä myöskään osaa keksiä mitään nerokaan kolahtavaa perustelua, sille miksi ansaitsisin lipun tuolle keikalle, ehkä siksi etten usko ansaitsevani tai ehkä siksi että mielikuvitukseni kukoistaa entistä vähemmän. Sanat eivät kerro mitään Rubikin musiikista, Rubikin musiikki on jotakin jota ei voi kuvailla, se pitäisi tuntea täydellä sielullaan ja siihen pisteeseen luultavasti pääsee vain nähdessään Rubikin livenä (En siis ole heitä livenä nähnyt), sitä en tosin taida päästä kokemaan. Joudun vain kuuntelemaan Rubikia levyiltä netistäni tai Ipodistani talsiessani pitkin katuja, kujia, mutkia, mitä ikinä keksinkin, tuijotteassani sitä kaikkea harmautta, joka tosin muuttuu hitusen värikkäämmäksi kuunnellessani Rubikia. Se lippu ei olisi minulle vain paperia, niin kuin jollekkin se olisi, vaikka sitähän se tavallaan vain on, kuten rahakin tai jos lippu on sähköinen niin se on vain jotakin joka häämöttää näytöllä, mutta jos totta puhuttaan se on enemmän kuin vain sitä se pitää sisällään paljon tunteita, sekä intohimoisuutta.

    Näin jälkikäteen hyvää syntymäpäivää muuten, vielä vuosi niin saavutat rokkareiden virallisen kuolin iän, toivottavasti et ole rokkari tai toivottavasti, et ainakaan kuolla kupsahda, maailma tarvitsee sellaisia ihmisiä kuten sinä.

    Haluan vain päästää Rubikin lähemmäksi sydäntäni, haluan kokea heidät lähempää, enkä toivo mitään sen enempää. Aina voi kysyä että MIKSI? MIKSI? MIKSI? , mutta aina voi olla saamatta vastausta, joten en kyllä osaa sanoa, että miksi juuri minun pitäisi se lippu saada, kun juuri minun ei pitäisi sitä lippua saada, mutta päätin kysyä sillä, useinmiten kysyvät saavat vaikkeivat ansaitsisikaan, mutta usein ihmiset jotka ansaitsisivat jotakin eivät kysy, joten he jäävät ilman.

    Rubikilla on vain polku sydämmeeni ja olisi reilua että pääsisin heidän keikalleen, jotta minullakin olisi polku heidän sydämmiin.

    Siinä on sähköpostiosoitteeni, vaikken odotakkaan liikoja: Pinskyvivanee@hotmail.com
    tai Pinskyvivane@hotmail.com (mutta käytä mielummin ylempää, sillä alempi ei ehkä toimi, mainitsin nyt kuitenkin senkin varkaksi, vaikken tosin odotakkaan saavani lippua tuolle keikalle, toivon tosin sitä ja ainahan voi kysyä sekä yllättyä) En tosin tiedä pitikö tähän sitä laittaa mutta samapa tuo.

  37. isotimo kommentoi:

    Mulla saattaa tulla vähän kakkaa housuun jos en saa tätä lippua:(

  38. Jelena kommentoi:

    Rubik kuuluu minulle kaikkien aikojen suosikkiyhtyeisiini jota olen kuunnellut vuodesta 2007, tätä sydäntä särkevää surua yhtyeen eroamisesta helpottaisi se, että pääsisi vielä kerran nauttimaan kyseisen yhtyeen musiikista ja mitä mahtavimmasta livekeikkameiningistä. Kiitos.

  39. Pinsky Vivane kommentoi:

    En kuulu heikäläisiin, jotka ovat perillä asioista, sillä en kovinkaan aktiivisesti stalkkaile netissä muiden ihmisten toimintaa, olivat he sitten kuinka mahtavia tahansa ollakseen edes totta, siksi sain tietää Rubikin lopusta vasta suunnilleen viikko sitten. Tai stalkkailen kyllä minulle läheisten ystävieni toimintaa ja toisaalta voisi sanoa, että Rubikin on minulle läheinen, sillä se koskettaa sieltä mistä voi eniten ja läheisesti koskettaa, eli sydämmestä, lainatakseen heitä”I just needed some arms, you see, To be needed where you can’t reach, I ended up in a broken heel mystery”, minun sydämmeeni asti yletät jostakin kaukaisuudestakin Artturi. Olisin hankkinut lipun keikalle jos olisin ollut aikaani edellä, vaikken olekkaan kulkenut vannoutuneena Rubikin fanina vuosien saatossa, sillä sain suunnilleen vuosi sitten Rubikin messevät sulosoinnut kuultaviksi korviini, samalla kun Artturin henkeäsalpaava laulu saattoi minut hurmioon, se miten Rubikista kuulin tapahtui ystävän kautta, joten en edes omista mitään harvinaista tarinaa Rubikin kohtaamiseen liittyen, sen sijaan klassisen ystävältä ystävälle tarinan. Mielestäni lippuja Rubikin keikalle tulisi lahjoittaa enemmän Rubikiin perehtyneille ihmisille, kuin minä vaikkapa olen, joten jos totta puhutaan en ole mielestäni oikea henkilö ansaitakseni lippua Rubikin keikalle. Pyydät kertomaan juuri, että miksi sinun tulisi päästä Rubikin keikalle, no luultavasti minun ei tulisi päästä sinne, mutta se ei estä minua haluamasta sinne, luultavasti seksiäkään ei tulisi harrastaa ilman ehkäisyä, ellei toiveena ole lapsen/lapsien saanti, mutta sekään ei estä ihmisiä tekemästä sitä. En ole Rubikin vannoutunut fani kuten jo sanoin, olen vain kuuntelija jonka korvat puhkeavat kukkaan Rubikkia kuullessaan. Enkä myöskään osaa keksiä mitään nerokaan kolahtavaa perustelua, sille miksi ansaitsisin lipun tuolle keikalle, ehkä siksi etten usko ansaitsevani tai ehkä siksi että mielikuvitukseni kukoistaa entistä vähemmän. Sanat eivät kerro mitään Rubikin musiikista, Rubikin musiikki on jotakin jota ei voi kuvailla, se pitäisi tuntea täydellä sielullaan ja siihen pisteeseen luultavasti pääsee vain nähdessään Rubikin livenä (En siis ole heitä livenä nähnyt), sitä en tosin taida päästä kokemaan. Joudun vain kuuntelemaan Rubikia levyiltä netistäni tai Ipodistani talsiessani pitkin katuja, kujia, mutkia, mitä ikinä keksinkin, tuijotteassani sitä kaikkea harmautta, joka tosin muuttuu hitusen värikkäämmäksi kuunnellessani Rubikia. Se lippu ei olisi minulle vain paperia, niin kuin jollekkin se olisi, vaikka sitähän se tavallaan vain on, kuten rahakin tai jos lippu on sähköinen niin se on vain jotakin joka häämöttää näytöllä, mutta jos totta puhuttaan se on enemmän kuin vain sitä se pitää sisällään paljon tunteita, sekä intohimoisuutta.

    Näin jälkikäteen hyvää syntymäpäivää muuten, vielä vuosi niin saavutat rokkareiden virallisen kuolin iän, toivottavasti et ole rokkari tai toivottavasti, et ainakaan kuolla kupsahda, maailma tarvitsee sellaisia ihmisiä kuten sinä.

    Haluan vain päästää Rubikin lähemmäksi sydäntäni, haluan kokea heidät lähempää, enkä toivo mitään sen enempää. Aina voi kysyä että MIKSI? MIKSI? MIKSI? , mutta aina voi olla saamatta vastausta, joten en kyllä osaa sanoa, että miksi juuri minun pitäisi se lippu saada, kun juuri minun ei pitäisi sitä lippua saada, mutta päätin kysyä sillä, useinmiten kysyvät saavat vaikkeivat ansaitsisikaan, mutta usein ihmiset jotka ansaitsisivat jotakin eivät kysy, joten he jäävät ilman.

    Rubikilla on vain polku sydämmeeni ja olisi reilua että pääsisin heidän keikalleen, jotta minullakin olisi polku heidän sydämmiin.

  40. Joel kommentoi:

    Moikka Anna!

    Olen Joel, musiikin suurystävä Helsingistä. Tahtoisin kovin kovasti Rubikin keikalle. Oma historiani bändin suhteen ei ole kovin pitkä: tutustuin heihin tämän vuoden Flow’ssa. Mutta heti ensisilmäykseltä pisti bändi poikkeuksellisesti silmään: jo hulppeat esiintymisasut erottuivat suvilahden toiselle puolen. Keikasta jäi hyvä fiilis ja se pyöri mielessä koko festariviikonlopun ja pidempäänkin.

    Tämän jälkeen sain käsiini Dada Banditsin, jota onkin tullut fiilisteltyä ahkerasti. Sydämeni meinasi särkyä kateudesta, kun kuulin, että kaveri oli saanut liput keikalle josta itse en ollut edes ehtinyt kuulla ajoissa (vaikka eihän tällaisista asioista varsinaisesti pitäisi olla kateellinen toiselle, vaan iloinen tämän puolesta).

    Keikka olisi kuitenkin mieletön juttu ja loistavaa lopun alkua tälle vallan tapahtumapitoiselle vuodelle! Tulisi todella hyvä fiilinki. Paras joululahja mitä voi saada ennen joulua. Ehkä keikalta voisi löytää jopa jonkinlaisen joulupyhien rauhan sisällensä.

    Kaikkea hyvää sinulle ja sinun ystävillesi,

    Joel

  41. sanni kommentoi:

    Rubikia kuunnellessa oon aina tajunnut jotain tärkeetä elämässä. Nyt ollaan suurten kysymysten äärellä joten nyt jos koskaan tartten sun ja Rubikin apua! Viimekeikasta Tavastialla on pari vuotta ja surun ja sen jälkeen ilon itkujen jälkeen totesin, ettei Rubik pettänyt, silloinkaan. Nyt tarviin suurempia voimia, Rubikin voimia. Joten anna tällä kertaa myöhäisen linnun madon (Rubikin lipun) nappaa!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.