Hyvää kannattaa odottaa: Niko Valkeapää

It dárbbaš leat ráhkásmuvvan
It dárbbaš leat ráhkásmuvvan
dovdat ráhkisvuođa
muhto dat duođaid veahkeha

Sinun ei tarvitse olla rakastunut
Sinun ei tarvitse olla rakastunut
tunteaksesi rakkautta
mutta se kyllä auttaa

Niko Valkeapää: Galma gieđat, albumilta ÄÄ (2012)

2000-luvun puolivälissä Ivalon lukion pohjoissaamen tunneilla istui kolme ihmistä. Opetuksen vastaanottavassa päässä oli ajankohdasta riippuen joko kaksi flegmaattista valittajaa (aamutunnit) tai kaksi levotonta hihittelijää (iltapäivätunnit).

Se kolmas osanottaja oli käsittämättömän kärsivällinen opettaja, jonka epäkiitollisena tehtävänä oli motivoida kahta teinityttöä tankkaamaan kaikenmaailman taivutusmuotoja ja niiden poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia.

Eräällä saamentunnilla opettajamme soitti oppikirjaamme kuuluvan kuuntelukasetin sijaan saamenkielistä musiikkia. Yksi kappaleista oli suoraviivaista poppia, jossa matalaääninen mies lauloi akustisen kitaran säestyksellä muun muassa sydämessä roihuavasta tulesta. Silloin minunkin sydämessäni roihahti.

Viisi levyä myöhemmin Valkeapää esiintyy vihdoin ensimmäistä kertaa Helsingissä sooloproggiksensa tiimoilta. Etnosoi!-festivaaleilla muistellaan Nikon kummisetää, Nils-Aslak Valkeapäätä. Nuorempi Valkeapää esittää juhlakonsertissa omaa materiaaliaan, mikä voi tarkoittaa mitä tahansa folktronicasta saame-americanaan.

Yleisön joukossa kaksi hihittelijää kuuntelevat kerrankin hiljaa.

2 kommenttia kirjoitukseen Hyvää kannattaa odottaa: Niko Valkeapää

  1. Hon Jopkins kommentoi:

    Eikä! Kiitos Valkeapään juhlakonserttivinkistä, tonnehan täytyy mennä.

    1. Anna Anna kommentoi:

      Kantsii tulla! Mutta huomaathan, että konsertti on jo tänä iltana :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.