Kun syyskuussa kuulin, että Rosvot on ehdolla vuoden verkkomediaksi Musiikki & Median Industry Awards -gaalassa, olin hyvin, hyvin iloinen. Iloa seurasi paniikki: mitäs hittoa sitä pukis päälleen palkintojenjakotilaisuuteen?

Olen vannoutunut mekkomuija, joka on hamstrannut kaappiinsa muutaman Marimekon sillä ajatuksella, että niillä voi esittää edustavaa yksilöä tarvittaessa. Kyseisille mekoille passeli edustustehtävä on kuitenkin à la työhaastattelu, ei niinkään à la selkääntaputtelu kotimaisen musiikkikentän ytimessä.

Tein sen, mitä kuka tahansa nainen tekisi tässä tilanteessa. Laavasin verkkokauppojen tarjonnan läpi niin myöhään, että vaikka sopiva soluttautumisasu olisikin löytynyt, se ei olisi ehtinyt perille ennen pönötystä. Nillitin ystävilleni, etten kyllä lähde YHTÄÄN MIHINKÄÄN. Ja vittu saatana, tukkaki pitäs laittaa.

Sitten muistin tämän kuvan noin vuoden takaa.

http://instagram.com/p/eC5WY5Euz4

KYLLÄ! Saisin vihdoinkin pätevän syyn hankkia jo ikuisuuksia kuolaamani Uhana Designin pupumekon, hinnasta viis. Yllärispylläris, olin tässäkin asiassa liikenteessä liian myöhään. Uhanan Miran mukaan mekkoa ei ole enää saatavilla.

”Mutta lainaaminen voisi onnistua. Miltä kuulostais :)?”

Ootapa ku mietin.

Nyt myös te saatte osanne tästä uhanuudesta.

Uhana Designin suunnittelemia vaatteita ja asusteita on nähty monen kotimaisen artistin päällä. Anna kommenttikentässä esimerkki yhdestä tällaisesta artistista 20.12.2014 mennessä ja voit voittaa itsellesi alla olevan rosvokissakassin.

EDIT 23.12.: Kassi on arvottu. Uhanoituneita artisteja edustavat mm. Iisa, Erin, Antti Hietala ja Laura Moisio. Kiitos osallistumisista & muista terkuista ja hyvää joulua!

Arvonta on toteutettu yhteistyössä Uhanan kanssa. Johtolankoja kannattaa etsiä heidän kotisivuiltaan ja Facebookista.

Ja hei – muistathan kertoa kommentin yhteydessä myös sähköpostiosoitteesi. Olen kova tyttö stalkkaamaan, mutta en se minäkään ihan kaikkeen pysty. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti!

Ps. Muut pupu-/kukkamekkofanit, älkää huoliko: kuosi tekee kuulemma vielä comebackin.

Televisio on täynnä kykyjenetsintä- ja kykyjentarkastusohjelmia. Näissä musiikkiviihdeohjelmissa on neljä päälinjausta.

• Nobodyt versioivat starbojen kappaleita (Idols, X Factor, Voice of Finland).
• Starbat versioivat toistensa kappaleita (Vain elämää).
• Starbat versioivat minkä tahansa starban kappaleita (Tartu Mikkiin, Tähdet, tähdet).
• Nobody on ollut starba joskus ja versioi omia kappaleitaan (We want more).

Kun musiikkiuran alku, jatko ja sen päättymisen jälkeiset hetket on viihteellistetty, niin miksei myös uran päättämistä hoidettaisi televisiokameroiden edessä. Missä on We want no more?

We want no moressa viisi kotimaista yhtyettä päättää uransa. Sarjassa selvitetään, miten bänditovereidensa naamoihin kyllästyneet muusikot päätyivät ratsastamaan hittilevynsä maineella ja/tai toistamaan itseään näinkin pitkään. Kyyneliltäkään ei vältytä.

— Kun sä nousit pinnalle rajattuine silminesi, niin pian meidän kaikkien piti kokeilla kajalia, The Rasmuksen Lauri Ylönen tilittää kostunein silmin HIMin Ville Valolle.

— Ymmärrätkö sä, miten tyhmältä me näytetään nyt, melkein nelikymppisinä?

Ohjelma huipentuu suureen lopetuskeikkaan Espoon Barona-areenalla. Livekeikka jännittää: Mitkä vanhoista hiteistä päätyvät keikkalistalle ja mitä uusia biisejä kehdataan soittaa? Saadaanko keikan jälkeen paljastettava yhteisturnee pidettyä salassa?

Ilta-Sanomat saa kirjoitettavaa, kansa tviitattavaa.

Plus tämä lienee ainoa mahdollinen tapa päästä eroon Apulannasta.

Poikia kulkemas Aurajoen rantaa,
tyyppejä pläräämäs Stupidon valikoimaa,
Nopilta uus levy on tuloillaan ­
– mikä vois olla sen mukavampaa

Levykokoelma kertoo paljon ihmisestä. Taustamusiikki kertoo vähintään yhtä paljon liiketilasta tai tapahtumasta. Arjen soundtrack -sarjassa tutustutaan eri paikkoihin niiden musiikkivalintojen avustuksella.

Milloin?

Uuden luottokampaajan valinta on hirveää. Tyypin pitäisi olla taitava, trenditietoinen ja sen verran mukava, että hänen seurassaan viettää mielellään pari tuntia kerran puolessatoista kuukaudessa. Tämän lisäksi kampaamon tulisi olla suht edullinen ja viihtyisä.

Viime etsintäkierroksella valintani oli helppo. Yksi pitkäaikaisimmista ystävistäni valmistui parturi-kampaajaksi. Olin kertonut tälle ihmiselle suurimmat salaisuuteni parin kymmenen vuoden ajan – tottakai luottaisin myös hiukseni hänen käsiinsä! Yksikään turkulainen kampaaja ei voinut tuntea tukkaani ja sen vaiheita häntä paremmin.

Jouduinkin tiukan paikan eteen lokakuussa, kun ystäväni lähti mammalomalle. Onneksi muistin sen kivan kampaamon, jossa on fuksianväriset seinät.

(Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun seinät ovat vaikuttaneet päätöksentekooni. Olen muuttanut ekaan Turun-asuntooni sillä perusteella, että siellä on ollut yksi metsänvihreä seinä.)

Vaikuttava portfolio ja Cityshoppari-alennus varmistivat ajanvaraukseni Unikiin. Onnistunut polkkamittaan pätkäisy sai minut vierailemaan kampaamossa uudemman kerran. Kanta-asiakas minusta tehtiin musiikkivalinnoilla.

Soittolistalla:

Kampaamokäyntejä kutsutaan arjen luksukseksi. Todellista hemmottelua siitä tulee, jos vähintään pari tuntia kestävän kuontalonkunnostusoperaation ajan saa kuunnella jotain muuta kuin tyhjännauramista, mainoksia ja samasta puusta veistettyjä radiohittejä.

Unikin soittolista on tyylitajuinen ja rento. Musiikkitarjonnasta löytyy Pariisin Kevään ja Bruno Marsin kaltaista hittiradiokamaa, mutta pääpaino on valtavirran ulkopuolella. Piipahdukset vauhdikkaimmissa rytmeissä ja indien maailmassa säästävät asiakkaan easy listening -lobotomialta.

Kännykkäni Soundhoundille on riittäny töitä joka kerta, kun olen kampaamossa piipahtanut. Viimeksi mukaan tarttui Patrick Watsonin kivaa kilkatusta ja Benny Singsin letkeä Coconut.

Musiikin valitsee:

Unikin Saara Kaaresmaa vastaa kampaamon soittolistasta yhdessä miehensä Mikko Kaaresmaan kanssa. Herra Kaaresmaan valokuvaamo toimii samoissa tiloissa, joten taustamusiikin on sovelluttava molempiin bisneksiin. Soittolistasta on pyritty tekemään vaihteleva, mielenkiintoinen ja virikkeellinen. Pariskunnan lempiartistit antavat hyvän käsityksen siitä, millaisissa tunnelmissa liikutaan.

— Oma musiikkimakumme on tosi laaja. Mikon lempiartisteja ovat Phoenix, Patrick Watson, Jamiroquai ja Serge Gainsbourg. Itse tykkään Yonasta, Erykah Badusta ja Bat for Lashesista, Saara kertoo.

Jotain muuta, mitä:

Unik muutti maaliskuussa uusiin tiloihin Martin Tiilentekijänkadulle. Fuksianvärinen seinä on siis jäänyt taa, mutta tilalle on tullut toinen katseenvangitsija: pesupaikan pastellinsininen, kullanvärisillä roiskeilla koristeltu seinä.

Kurkkaa Arjen soundtrackin aiemmat osat vanhan blogin puolelta. Rosvona olen piipahtanut ravintola Blankossa.

Silloin tällöin saa lukea tarinoita, joissa skandaaleissa ryvettynyt julkkis tai kaidalta polulta eksynyt tavis on löytänyt elämälleen uuden suunnan Jeesuksesta. Nyt Jessen vetoapuun on tarttunut kolme 2000-luvun alun laulajaa, jotka toivovat himmentyneelle tähdelleen kirkastusta Kristuksesta.

Ylläoleva viisikko vie Jesus Christ Superstarin Pohjois-Amerikan kiertueelle. Tim Ricen ja Andrew Lloyd Webberin klassikkomusikaali esitetään kesän aikana 50 kaupungissa. Ihan kiva kesäduuni!

’N Syncissä vaikuttanut JC Chasez on Pontius Pilatus. Harva muistaa miehen ja vielä harvempi sen, miten suuri rooli hänellä oli yhtyeessä. ’N Syncin biisinkirjoitusvastuu ja kappaleiden soolo-osuudet on loppujen lopuksi jaettu aika tasan JC:n ja Justin Timberlaken välillä. ’N Syncin jälkeinen suosio ei jakautunut yhtä tasaisesti: Chasez julkaisi yhden sooloalbumin, minkä jälkeen musiikkiura on jatkunut biisinkirjoituspuuhissa. Viime aikoina Chasez on keskittynyt mentoroimaan 9-henkistä Girl Radical -yhtyettä. Yhtye on juuri niin suosittu kuin voisi kuvitella.

Juudas Iskariotia esittävä Brandon Boyd on Incubuksen laulaja. Haluan elää maailmassa, jossa Incubusta ei tarvitse sen suuremmin selittää, vaikka tämä tarkottaisi, että maailman etuliitteenä on mielikuvitus- ja olen sen ainoa asukki. Sen verran on fanitytönkin myönnettävä, että bändin myydyin albumi Morning View julkaistiin jo hyvän aikaa sitten, vuonna 2001. Tällä hetkellä yhtye on ilman levy-yhtiötä. Boyd keskittyy soolouraansa musiikin ja muiden taiteiden parissa.

Magdalan Mariana nähdään Michelle Williams. Ei se näyttelijä vaan Destiny’s Childin kolmas muija. Williams nousi hiljattain otsikkoihin, kun #PoorMichelle trendasi Twitterissä. Ihmiset muistelivat kaikkia niitä kertoja, kun Michelle veti lyhyimmän korren Beyoncén ja Kelly Rowlandin rinnalla. Ja niitähän riittää.

Michelle on jatkanut tasaista suorittamistaan myös Destiny’s Childin jälkeen. Vai miltä kuulostaa se kerta, kun muija sai kerrankin duunia ja unohti heti ekassa julkisessa esiintymisessä kappaleen sanat?

http://www.youtube.com/watch?v=Zgn3EtlPD4c

Ai niin. On siellä kans Johnny Rotten kuningas Herodeksena ja Ben Forster Jeesuksena. Eipä heistä sen enempää.

Radio Suomessa kuunnellaan tänään kaikki Euroviisujen voitosta kamppailevat kappaleet. Viisuetkot alkavat klo 16.05. Neljän tunnin aikana Olli Heikkinen ja UMK-tuomaristossa vaikuttanut Aija Puurtinen arvioivat tämän vuoden ehdokkaat sokkona: raatilaisille kerrotaan viisun kotimaa vasta arvioinnin jälkeen.

Tämän vuoden viisut ovat minullekin vielä aika nevahöödejä. Olen kuullut Softenginen kappaleen lisäksi vain Ruotsin, Liettuan ja Norjan viisut. Uskallan kuitenkin väittää, että oma ennakkosuosikki on löytynyt.

Jep. Nämä skabat olivat tässä. Mikään ei voi olla parempaa kuin tatuoitu partajäbä herkistelemässä pianon ja jousien säestyksellä – ei Euroviisuissa saati elämässä muutenkaan. Carl Espenin luulisi vetoavan ainakin heihin, jotka äänestivät viime vuoden UMK-finaalissa Mikael Saaren We Should be Through’ta. Silent Storm on simppelimpi, mutta sovitukseltaan veistetty samasta puusta.

Lisää viisufiiliksiäni kuullaan illan viisuetkoilla joskus klo 19 ja 20 välillä. Pistäs kuunnellen esim. täällä  ja kommentoi, mitä mieltä olet tämän vuoden viisutarjonnasta!