Rosvojen vuosi 2015

Kalenterivuoden ensimmäinen kuukausi on takana, eli viimeistään nyt on aika kurkistaa kristallipalloon. Mistä rosvokoplamme aikoo tänä vuonna innostua?

Rosvojen vuosi 2015

Kansikuvabändinämme Kalenterikarjun poimima Dead Hands.


Slow Show’n Juhani starttasi pelin jo vuodenvaihteessa ja listasi vuoden odotetuimpia julkaisuja.

”En malta odotella näitä omia suosikkeja, joista kutkuttavimpana The Decemberists (jonka etiäiset lupaavat paljon) sekä ensimmäisen levyn seitsemään vuoteen julkaiseva José González.”


Jazzpossun kiikarissa on tietenkin kotimaista jazzia. Näissä piireissä saa näemmä tehdä välillä salapoliisinkin töitä.

”Viime keväänä studiossa tiedetään olleen myös Timo Lassyn. Tulevasta levystä ei ole toistaiseksi mitään tarkempaa tietoa – mahtavatko viime vuoden lopun arvoitukselliset VHS-kuvaussessiot liittyä asiaan?”


Vaikka She’s not anyone -Miian levyhyllyn kulmakivistö taitaakin olla täyteen muurattu, löytyy tälle vuodelle myös uusia odottamisen arvoisia julkaisuja.

”The Libertines. Mahdollisesti. Joku sinkku nyt ainakin. No mitä tähän nyt voi sanoa muuta kuin että jee? Ei ei ei, en osaa olla yhtyeen toisen tulemisen suhteen lainkaan skeptinen, vaikka siitä mitään 2000-luvun alun kaltaista hurmosta tuskin seuraakaan. Mutta kyllä onnea on se, että tällaisia asioita tapahtuu. Ja hyvään musiikkiin uskon.”


Kalenterikarju-Mikko on urakoinut uuden vuoden kanssa ihan tosissaan. Ensin tuli kahdenkymmenen albumin mittainen lista vuoden odotettavimmista levyistä ja vähän myöhemmin kunnioitettava postaustrilogia viidestätoista kuumimmasta levytyssopimuksettomasta suomalaisbändistä.

”Läpän nuoruuden vimmaa ja herkkää runopoikamaisuutta moderniin suomirockiin naittava soundi toimii todennäköisesti Olavi Uusivirrasta kiinnostuneille. Lämmin suositus kaikille uudesta suomirockista pitäville.”


Joulukuussa koplaamme liittyneen Markun Maitohotelli-tontilla puolestaan odotellaan kuumeisesti kymmentä kotimaista debytanttia.

”Olen jo pidemmän aikaa vaivihkaa seurannut City Lungsin toimia. Sen verran yhtye on jo ehtinyt debyytistään paljastaa, että kyseessä on elokuvallinen konseptialbumi, jonka kappaleet muodostavat yhdessä tarinan, jota kuuntelija halutessaan voi seurata. Eli levyn elokuvamaisuus ei ole kuunneltavissa ainoastaan yhtyeen eeppisiin mittakaavoihin kasvavassa surinamusiikissa, vaan sisältöä löytyy myös syvemmältä.”


Ennusteluihin on lähtenyt mukaan myös Wincaven Lauri, joka veikkailee ensi vuoden breikkaavimpia artisteja. Odotettavissa on puhetta ja kuhinaa.

”Ensin tuli julmetun hieno Flame, sitten Work Harder, joka on paras Suomessa tehty r’n’b-kappale koskaan. Vuosi 2014 oli Ronyalle täysosuma, joten odotan tältä vuodelta tolkuttomuuksia. Tuskin täyttää, mutta lähellekin jos pääsee, niin Ronyan ei tarvitse kupata Suomessa. Maailma on valmis.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.