Mikael Gabriel x Isac Elliot

Yksi Suomen mainstream-musiikin tämän hetken suosituimmista räppäreistä, Mikael Gabriel, sekä maailmallakin menestyksekästä uraa popparina luonut Isac Elliot menivät sitten ja julkaisivat yhteisen, kolmiraitaisen EP:n! Emma Gaalassa kaksikko nähtiin esiintymässä ensimmäistä kertaa yhdessä ja lisäksi Isac Elliot on nähty useaan otteeseen lavalla Mikael Gabrielin Himmee-kiertueen keikoilla, kesällä luvassa on lisäksi myös yhteinen keikka Ruisrockissa.

Minusta on äärimmäisen ihanaa, että lähivuosina yhteisten projektien määrä suomalaisessa musiikissa on mielestäni selkeästi ollut kasvussa. Vielä ihanampaa onkin minusta siis se, että tämä kaksikko päätti tarjota niitä heti kättelyssä kolme.

Tästä lyhytsoitosta erityisen tekee myös mm. se, ettei Isac Elliotia ole aiemmin juurikaan kuultu laulamassa englanniksi. Suomi ei ole Elliotin ensimmäinen äidinkieli ja se näkyy usein jollakin tapaa esimerkiksi haastatteluissa, mutta laulaminen sujuu näennäisesti Elliotilta suomeksi oikein mainiosti.

Kappaleita julkaistiin kerralla tosiaan kolme; Liikaa Sussa Kii, Rullaan ja Ring Ring Ring. 

Niistä jokaisessa olisi tarpeeksi tarttumapintaa hitiksi, mutta selkeästi kovin raita on EP:n avaava Liikaa Sussa Kii, joka on myös ollut se biisi jolla tämä kolmiraitainen julkaisu on näkynyt ja kuulunut eniten mediassa. Siinä on jotakin äärimmäisen suomalaista ja paikoitellen se muistuttaa etäisesti jopa vanhaa iskelmää. Oikeastaan myös kappaleen tunnelma on tietyllä tapaa jostakin 50 vuoden takaa, mutta samalla sen tuotanto tuo sen hyvin nopeasti takaisin tähän päivään. Äänimaailmaltaan kappale on äärimmäisen raikas, ja Isac Elliotin melodiat tekevät siitä vielä popimman kuin mitä Mikael Gabrielin kevyemmät lauleskelut kappaleella yksinään tekisivät. Biisissä on samalla jotain nostalgisen haikeaa, mutta myös ripaus toivoa.

Toinen suosikkini on levyn päätösraita Ring Ring Ring. Jos levyn avausraita kuulosti mielestäni äärimmäisen suomalaiselta, on tässä biisissä taas mielestäni paljon kansainvälisemmät vibat. Mikael Gabrielin räpit nousevat tietynlaiselle (etenkin) suomiräpille tyypilliselle uhoamislevelille vain lyriikoiltaan sillä muuten niissä on rento ote joka tuo paljon jenkkiläisempää tunnelmaa. Isac Elliot taas on kuin meidän suomalaisten oma Justin Timberlakemme, joka ohjaa kappaleen lempeästi rytmikkääseen kertosäkeeseen. Ring Ring Ring on sataprosenttisesti lyhytsoiton coolein biisi.

Näin ollen lyhytsoiton heikoimmaksi raidaksi jääkin Rullaan. Siinä ei teoriassa ole mitään huonoa tai ärsyttävää, mutta siinä ei ole yhtä paljon tarttumapintaa kuin lyhytsoiton kahdessa muussa raidassa, eikä se jää mieleen samalla tavalla. Sillä on kuitenkin oma tehtävänsä siinä mielessä, että se tukee lyhytsoiton yleistä tunnelmaa ja äänimaailmaa.

Kaiken kaikkiaan tämä julkaisu yllätti minut… no, jo ihan yleisesti sillä etten olisi koskaan osannut odottaa tällaista julkaisua. Mutta se yllätti minut onneksi ihan äärimmäisen positiivisesti, sillä kumpikaan artisteista ei ole sellainen, jonka musiikkiin minulla olisi entuudestaan ollut mitenkään järkyttävän intohimoisia tuntemuksia, mutta joita molempia olen toki silloin tällöin fiilistellyt tahollaan koska molemmilla on selkeät omat vahvuusalueensa, jossa he ovat erityisen taitavia. Tämä nimenomainen lyhytsoitto kuitenkin tarjosi minulle yllättäen kolme raitaa, jotka iskivät tosi kovaa enkä maltakaan odottaa saako tämä projekti vielä uusiakin biisilisäyksiä jonakin päivänä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.