LIVE! | Anti-Flag – Tavastia 24.11.

Käväisin eilen Tavastialla, jossa keväällä jo yhdeksännen (!) albuminsa julkaissut jenkkipunkkipumppu Anti-Flag nousi lauteille. Bändi on ollut maisemissa jo runsaat kolme vuosikymmentä joka on jo melko kiitettävä saavutus, suuremman kansan suosiota nelikko on nauttinut näistä vuosista parisenkymmentä. Melodisesta ja nopeatempoisesta punkrockistaan tunnettu bändi on tunnettu myös poliittisesti aktiivisena ryhmänä sekä ihmis- ja eläinoikeuksien puolustajana.

Saapuessani klubille oli ihmisiä paikalla väljästi, luultavasti siksi että kyseessä oli tavallinen, kasuaalin arkinen tiistai-ilta. Sehän ei toki meininkiä haitannut, kun väki vähenee niin pidot paranee.

Tehdessäni tietä väljän ihmismeren läpi Tavastian salin toiselle laivalle, oli lavan ottanut haltuunsa yhden miehen The Homeless Gospel Choir, jolta ehdin kuulla viimeisen kappaleen. Se kertoi tyypin lapsuuden kemian opettajasta, joka sanoi ettei hänestä koskaan tule mitään. Laulu kesti muutaman kymmenen sekuntia ja siinä laulettiin, että naikkosen hampaat muistuttivat jonkin eläimen hampaita.

Olin vakuuttunut.

Itse A-F nousi lavalle kympin pintaan ja takoi taattua paahtoa vajaan Tavastian täydeltä. Bändissä on aina ollut jotakin omituista energiaa, se ikään kuin herää henkiin livenä. Ikään kuin maailman mukavimmille punkkareille olisi istutettu pari paristoa verivirtaan ja päästetty irti.

Tapasin bändin solistin Justin Sanen ensimmäistä kertaa kuusi vuotta sitten. Ihastuttava, herttainen pieni mies jossa on suunnatonta, ulospäin heijastuvaa lämpöä ympärillään olevia ihmisiä kohtaan sekä aitoa halua oikeasti muuttaa maailmaa.

Mieleeni muistui jostain syystä eräs haastattelu jossa kysyin Justinilta missä hän kuvittelisi olevansa viiden vuoden päästä eli juuri nyt kun kirjoitan tätä. Rupesin kotiin päästessäni kaivelemaan arkistoistani vastausta tuohon kysymykseen mutten sitä kuitenkaan valitettavasti löytänyt. Voisin kuvitella hänen vastanneen jotakin sinne päin, että hän toivoo edelleen kiertävänsä maailmaa musiikkinsa parissa ja vaikuttaen asioihin parhaansa mukaan. Eli ennustuspallo olisi ollut hyvinkin oikeassa.

Löysin kuitenkin mainion haastattelun, josta ajattelin jakaa kanssanne osan tänään vaikkapa nyt näin #tbt merkeissä. Mielestäni tämä oli hirveän mielenkiintoinen ja sydämellinen juttutuokio! Vuosi oli 2010.

Ding

Anti-Flagissa on musiikin lisäksi aina ollut hieman kyse myös vaikuttamisesta sekä ihmisten yhdistämisestä. Uskotko, että paremman maailman saavuttaminen on mahdollista? Jos uskot, kuinka paljon paremman?
Uskon, mutta on ihmisluonteelle tyypillistä, että maailman pitää ensin muuttua todella, todella kamalaksi ja rumaksi ennen kuin asiat todella muuttuvat.

Jos voisit muuttaa mitä tahansa maailmassa sormia napsauttamalla, mitä se olisi ja miksi?
Mielestäni ensimmäinen ongelma tässä maailmassa on epäoikeudenmukaisuus koska sitä on kaikessa pahassa olipa kyse sitten öljuvuodoista, sodasta tai köyhyydessä. Uskon, että meidän tulisi pyrkiä pois epäoikeudenmukaisuudesta ja kun meillä vihdoin on tasavertainen maailma, voimme pyrkiä eteenpäin.

Mitä muuttaisit politiikassa?
Mitä muuttaisin politiikassa? No, on niin paljon asioita joita muuttaisin, mutta ensisijaisesti antaisin kaikille tasavertaisen äänen. Etenkin Yhdysvalloissa on hyvin vaikea saada poikkeava näkemys – kuten omani – kuulluksi. Yrittäisin muuttaa sen.

Mitä muuttaisit musiikkiteollisuudessa?
No… meh. En ole koskaan oikeastaan pitänyt musiikkiteollisuudesta, haha! Teen kaikkeni etten oikeastaan olisi osa yhtään mitään teollisuutta, mutta kaiken kaikkiaan mielestäni taiteelle ja musiikille annetaan aivan liian vähän arvoa. Jo ihan yksilön tasolla; ihmiset maksavat iPodista, mutta he eivät halua maksaa musiikista jonka laittavat iPodilleen. Kun tarkastelee tuota mallia se pätee aina kadulla kävelevästä ihmisestä pilvenpiirtäjän huipulla työskentelevään levy-yhtiön pomoon. Ihmiset ovat asennoituneet niin, että musiikki on heille todella tärkeää muttei arvokasta. Se on mielestäni sääli.

Musiikkiteollisuus on ollut nyt isossa murroksessa kun kotistudiot, uudet formaatit ja musiikin lataaminen internetistä ovat ottaneet enemmän jalansijaa. Mitä ajattelet siitä?
On mieletöntä, että uuden teknologian avulla ihmiset pystyvät nauhoittamaan itseään ja ilmaisemaan itseään paremmin. On innostavaa, että internetin avulla ihmiset voivat tulla kuulluksi. Toisaalta se on kuitenkin samalla kuin suudelma ja kirous, eikö? Koska vaikka on paljon musiikkia, jota kuunnella on sitä toisaalta niin paljon etteivät ihmiset vain yksinkertaisesti pysty ottamaan sitä kaikkea vastaan. Siitä on syntynyt mielenkiintoinen paradoksi. Minusta on silti tärkeämpää, että se musiikki tulee tehdyksi ja saa mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Onko näillä muutoksilla vaikutusta itse luomisprosessiin?
Tiedätkö, minulle on itseasiassa helpompaa kirjoittaa musiikkia nyt. Sekä siksi, että olen kirjoittanut musiikkia jo pitkään mutta myös koska nauhoitan itseäni nykyään aina kun kirjoitan. Yleensä minulla on kannettava tietokone edessäni, joka nauhoittaa minua samalla koska joskus kun laulat tai soitat jotain mitä keksit päästäsi keksit jotain todella loistavaa mutta jos et nauhoita sitä et muista tarkalleen miltä se kuulosti.

Mikä on paras tapa aloittelevalle bändille tulle kuulluksi?
Enemmän kuin mitään muuta; sinun pitää vain sinnikkäästi jatkaa soittamista. Mielestäni ihmiset aloittavat usein bändejä ja tahtovat tulla kuuluisaksi päivässä, mutta se ei toimi niin. Se saattaa mennä niin parille ihmiselle elämässä, mutta se on hyvin harvinaista. Jos rakastat soittamista, jatka vain soittamista. Jos olet edes puoliksi hyvä ja jatkat tarpeeksi pitkään, joku kyllä huomaa. Mutta sinun pitää todella rakastaa sitä koska jos teet sitä vain koska tahdot olla kuuluisa… et tule onnistumaan. Et tule kestämään tarpeeksi pitkään. Se on liian vaikeaa… sinun pitää todella rakastaa sitä.

Tuo on totta, hyvin usein ihmiset alkavat soittaa bändissä koska tahtovat olla cooleja, mitä mieltä olet siitä?
Teen kaiken mitä suinkin pystyn, etten olisi cool. Niissä ihmisissä, jotka tahtovat vain olla cooleja on niin vähän sisältöä eikä se ole mielestäni innostavaa tai hauskaa. Huomioin itse paljon mielummin jotakin aitoa suoraan sydämestä, mikä tarjoaa jotakin arvokasta ja mielenkiintosta. Tiedätkö, kuka tahansa paskapää voi olla cool. Ei sitä varten tarvitse kuin näyttää hyvältä. Ja mitä sitten? Näytät hyvältä? Saatat silti olla täysi kusipää. Se ei ole minulle tärkeää.

Miten tuo sekä trendit ja muu vastaava vaikuttavat mielestäsi musiikkiin?
Tietysti se vaikuttaa. Ja vaikka sanoinkin noin niin… jotkut ihmiset ovat vain tosi cooleja! Ja he ovat silti mahtavia! En ole sinänsä sitä vastaan, mutta mielestäni sen tavoitteleminen vain koska se on trendikästä tai koska tahtoo tehdä johonkin vaikutuksen… siinä ei ole minusta järkeä. Mutta jotkut trendit tulevat ja menevät ja on olemassa paljon edelläkävijöitä ja luovia ihmisiä ja luovat ihmiset ovat minusta aidosti cooleja! Rakastan sitä kun joku luo jotakin uutta ja mielenkiintoista.

Nähdäänkö muusikon ura mielestäsi glorifioidumpana kuin mitä se todella on?
Todellakin. Huolimatta siitä kuka olet tässä maailmassa, sinulla on jonkinlaisia ongelmia. Olivat ne sitten pieniä tai suuria, ne tuntuvat suurelta itsestä. Jokainen kamppailee elämänsä aikana jossain. Esimerkiksi internetsivun pitäminen on varmasti siisteintä ikinä; saat puhua bändeille! Pääset ilmaiseksi keikoille! Eikö niin? Ja se on toki sen kaiken hieno osuus, mutta siihen kuuluu myös kaikki se kova työ ja joudut seisomaan koko päivän paahtavassa auringossa ja matkustamaan pitkiä matkoja ja kaikki ne yön pikkutunnit, jotka käytät itsesi kehittämiseen… Tiedät mitä tarkoitan? Bändissä oleminen on ihan samanlaista; pääset todella upeisiin, eksoottisiin paikkoihin sekä saat soittaa rock konsertteja mikä on todella mieletöntä. Mutta toisaalta – nukuin kaksi tuntia viime yönä. Ääneni on aivan loppu ja minä myös. Mutta saamme myös puhua kaltaisillesi hienoille ihmisille ja esitellä itsemme maailmalle ja se on upeaa!

Suuri taide syntyy suuresta tuskasta. Ajatuksia?
Ehdottomasti totta. Hieno taide voi syntyä minkälaisissa olosuhteissa tahansa. Joskus ihmiset ovat todella iloisia kirjoittaessaan hienoa taidetta, joskus ihmiset ovat todella surullisia kirjoittaessaan hienoa taidetta. Minun mielestäni omat parhaat teokseni ovat syntyneet suurten vastoinkäymisten aikana joten se kuulostaa mielestäni istuvalta.

Eli suuri taide syntyy suurista tunteista?
Ehdottomasti, tuo on mielestäni täydellinen tapa pukea se sanoiksi!

Ding

4 kommenttia kirjoitukseen LIVE! | Anti-Flag – Tavastia 24.11.

  1. Iiris kommentoi:

    Moi! Olen tossa yleisöstä otetusta kuvassa. Saanko laittaa sen mun facebookkiin? Laitan tietenkin kuvatekstiksi tämän blogin osoitteen ja tiedot kuvan otosta

  2. June June kommentoi:

    Mahtava toi eka kuva! 8)

    Näin Anti-Flagin joskus Ruississa, ja olihan niillä hyvä meno. Vaikkei nyt varsinaisesti musiikkimieltymyksiini sinänsä kuulukaan.

    1. Joanna Tzortzis Joanna Tzortzis kommentoi:

      Kiitos, mustakin! Mullakin jää bändin kuuntelu kotioloissa aika vähäiseksi, mutta livenä AF jotenkin herää henkiin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.