#16 | VIIKON BIISIT

365 päivää, 365 biisiä. Postaussarja seuraa bloggaajan hiljattaisia biisifiilistelyitä sekä blogin vuosisoittolistalle ja Rosvojen Viikkosaalis -soittolistalle nostettuja biisejä vuonna 2017. Syynissä niin vuoden kuumimmat biisit kuin yleisetkin biisifiilistelyt!

Lady Gaga – The Cure

En suoraan sanottuna ollut ollenkaan vielä varautunut edes odottamaan uutta musiikkia Lady Gagalta, mutta noin hän vaan pistikin ulos uuden rallin! Onhan syksyllä ilmestyneestä Joanne-albumista toisaalta vierähtänytkin ”jo” puoli vuotta vaikka tuntuukin, että olisin kirjoittanut siitä vasta eilen.

The Cure ei muistuta puoli vuotta sitten valon nähnyttä albumia millään tavalla. Se ei kuitenkaan putoa samaan raivohittikategoriaan kuin Gagan aikaisempi tuotanto, The Cure hohkaa pelkistetyn, mutta tarttuvan perinteisen popin henkeä.

Artem x Yonas – Soittakaa Paranoid ft. Vilma Alina

Artem ja Yonas jatkavat poppivoittoista räppihittikulkuaan, jossa urbaani soundi on vain kevyt alaviite. Tämän kaksikon biisit ovat kyllä olleet sellaisia, että ne tuntuvat aina ylittävän edellisen julkaisun. Ihan käsittämättömän kova kaksikko! Soittakaa Paranoid on utuinen, mutta tartuva kolmeminuuttinen. Myöskin – kappaleella vieraileva Vilma Alina ei ole varmaan koskaan kuulostanut yhtä coolilta?

Profeetat – Jokainen Kyynel

Jokainen Kyynel on mielestäni Profeettojen kovin kappale tähän asti. Sinuhe oli ihan hieno, mahtaileva mutta myös ihan oikeasti tosi mahtipontinen. Yhtäccii oli silmissäni rimanalitus. Jokainen Kyynel on syvällisempi kuin kaksikon aiemmat julkaisut. Se on mielenkiintoinen, koskettava ja vakavasti otettava. Ja tärkeä. Toivoisin, että tämä aihe olisi esillä enemmänkin ja arvostan sitä, että Profeetat ovat päättäneet nostaa somelynkkauksen ja -kiusaamisen jälleen puheenaiheeksi. Se on ollut omassakin ystäväpiirissäni vahvasti läsnä lähiaikoina.

Profeettojen kolmen keikan areenakiertue koetaan ensi viikonloppuna Turun Gatorade Centerissä sekä Helsingin Hartwall Areenalla.

HÄN – Aina samat jätkät

En tiedä mikä tässä on, mutta tämä biisi muistuttaa minua hirmuisesti The Gaslight Anthemin Handwritten-albumin valoisemmista biiseistä. Erona tietenkin se, että HÄN on suomalaista paahtoa. Oikeastaan ainoa itseäni häiritsevä tekijä kappaleessa on etäinen kaikusoundi lauluissa, se jotenkin etäännyttää biisistä.

Paramore – Hard Times

Paramore oli aikoinaan lempibändini ja kuuntelin sitä aamusta iltaan, sittemmin innostus jotenkin laantui. Suurin osa kappaleista alkoi kuulostaa korvissani ainakin laulujen osilta liian samanlaisilta. Vanhoja levyjä fiilistelen vieläkin.

Hard Times kuitenkin kieltämättä rikkoo tuota samankaltaisuutta. Laulut kuulostavat mielestäni edelleen jotenkin liian samanlaisilta kuin ihan kaikissa muissakin Paramoren biiseissä, mutta kappale itsessään on bändin tuotannossa poikkeava. Sen pohja on suorastaan discomusiikissa, mikä on kieltämättä hyvä piristysruiske näin kevääseen! Kappale on kuin Paramoren aiemmatkin pop-punk-rallit, mutta kevyellä neonsävyisellä discohunnulla.

Paramore julkaisee uuden albuminsa After Laughter ensi kuussa, ja nähdään myös Suomessakin Ruisrock-festareilla!

Kasper – Laitan piiloon kaiken

Voi jestas kun nyt on herkkää. Laitan piiloon kaiken on upean tulkitsijan kolmas ja viimeinen julkaisu ennen tulevaa levynjulkaisua. Kasperin Pehmeä Aika -albumi julkaistaan toukokuun alussa.

Papa Roach – American Dreams

American Dreams alkaa yksinkertaisella kitarariffillä, joka kasvaa vähän suuremmaksi kitara-anthemiksi. Alkusoiton jälkeen kappale ottaa tavallaan askeleen taakse kun Jacoby Shaddixin rytmikkäät laulut ottavat vallan. Lopulta pääsemme melodisempaan kertosäkeeseen. Kappaleessa tapahtuu siis kaiken kaikkiaan alkupuoliskolla aika paljon ja siksi biisistä on aluksi vaikea saada kunnon otetta – että onko se lintu vai kala. No ainakin se on erittäin Papa Roach!

Bändin yhdeksäs albumi Crooked Teeth julkaistaan ensi kuussa!

Hurts – Beautiful Ones

Voi Hurts, kuinka sinulla onkaan sydämessäni suuri paikka aina. Kaikki tämän viikon biisinostoni ovat mainioita tavalla tai toisella, mutta Beautiful Ones tuntuu siltä kuin saapuisin kotiin.

Kappale on tärkeä sekä bändille, että ihan yleisesti. Bändille sen vuoksi, että se on Hurtsin ensimmäinen julkaisu bändin 2015 julkaistun Surrender -albumin jälkeen. Yleisesti tärkeä kappale on sen vuoksi, että Beautiful Ones yhdessä sen oheen tuotetun musiikkivideon kanssa käsittelee tärkeää ja ajankohtaista aihetta etenkin femmeihin transihmisiin ja transnaisiin kohdistuvasta väkivallasta erityisesti miesten taholta. Laulu itsessään tarjoilee samaa tematiikkaa myös muille samankaltaisille vähemmistöille, joista tämä musiikkivideo on valitettavasti vain yksi surullinen esimerkki.

Itse asiassa lisäänkin tuon upean videon vielä tähän alle.

Hurts nähdään muuten jälleen Suomessa kesällä, tällä kertaa The Tall Ship Races -purjelaivatapahtumassa Turussa yhdessä Pet Shop Boysin kanssa!


Vuosisoittolista 2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.