Hurts @ Jäähalli Black Box, 8.11.2017

Luin tässä juuri viime vuoden maaliskuussa kirjoittamaani tekstiä Hurtsin keikasta Hartwall Areenalla eivätkä fiilikseni Hurtsista tai bändin suhteesta Suomeen ole ajan kuluessa juurikaan muuttuneet, joten tekstini viime vuodelta voit käydä lukemassa täällä.

Viime keskiviikkona Hurts saapui jälleen Suomeen ja nousi lähes loppuunmyydyn Black Boxin lavalle. Tunnelma oli jotenkin poikkeuksellisen lämmin. Lieneekö syynä yhtyeen tuoreeltaan julkaistu Desire -albumi, joka on ehkä virittänyt kaikki tilassa samalle innokkaalle taajuudelle.

Sananen uudesta levystä täällä.

SETTILISTA

Desire
Ready To Go
Some Kind of Heaven
Sunday
Silver Lining
People Like Us
Hold On To Me
Miracle
Rolling Stone
Weight Of the World
Better Than Love
Somebody to Die For
Sandman
Lights
Walk Away
Something I Need To Know
Wonderful Life
Bigger Than Us
Wings
———————-
Beautiful Ones
Stay

Ei kommentteja

Desire (Hurts)

Hurts on omalla suosikkilistallani sen verran korkealla, että kaikki bändin levyt löytyvät myös omasta hyllystä ihan ensimmäisestä julkaisusta lähtien. Olen tosi onnellinen, että löysin Hurtsin heti bändin debyyttisinkun aikoihin sillä olen näin ollen päässyt nauttimaan bändin eri vaiheista ja noususta vuosien saatossa. (Näin bändin esimerkiksi ensimmäistä kertaa Helsingin Circuksessa ennen kuin Hurtsin suosio räjähti areena- ja festarilavojen mittoihin.)

Vaikka olenkin bändin kaikkia toistaiseksi julkaistuja levyjä rakastanut, jäi esimerkiksi aiempi albumi itselleni hieman etäiseksi. Kyseiseltä levyltä, ja toki kaikilta niiltä muiltakin on toki löytynyt ne omat suuret suosikit, mutta kokonaisuutena yksikään levyistä ei ole ehkä itselläni noussut yhtä suuren fiilistelyn kohteeksi kuin bändin debyytti aikoinaan.

Nyt kuitenkin uuteen Desire-albumiin, sen otin haltuuni vain muutama päivä ennen Hurtsin keikaa Helsingissä viime viikolla. Desire yllätti minut äärimmäisen positiivisesti. Olen aina pitänyt Hurtsin vahvuuksina juuri sitä tiettyä synkkyyttä, melankoliaa ja melodramaattisuutta, jotka bändin soundia hallitsevat, enkä olisi voinut kuvitellakaan voivani joskus nauttia bändin soundista jos se mukautettaisiin jotenkin kevyempään ja iloisempaan muottiin.

Desire tarjoaa kuitenkin juuri sitä — omaksikin yllätyksekseni minä kuitenkin pidin siitä!

Uudelta albumilta löytyy toki samanlaisia dramaattisia elementtejä kuin aiemmiltakin, mutta samalla albumilta löytyy tietynlaista rytmikkyyttä ja raikkautta jollaista Hurtsilta ei aikaisemmin ole kuultu (ainakaan samanlaisella volyymilla). Edellisellä albumilla ainoa kappale joka ehkä antoi hieman vihiä tulevasta oli rytmikäs Lights.

Desire-albumilla tällaista ra(i)kasta poppia edustavat esimerkiksi Ready To Go, Thinking of You, Boyfriend sekä Walk Away. Lisäksi myös pianovoittoisia lurituksia löytyy levyltä kaksin kappalein; Something I Need to Know sekä Chaperone.

Hienointa tässä levyssä on kuitenkin se millä tavalla se sitoo koko Hurtsin diskografian yhteen. Kuten aiemmin mainitsinkin tuolla, on bändin julkaisemilla levyillä ollut omissa silmissäni parhaimmat hetkensä ja sitten ne vähän vähemmälle kuuntelulle jääneet biisit. Desire sitoo kuitenkin nämä levyt mielestäni todella kauniisti yhteen eheäksi jatkumoksi, joka kuvastaa Hurtsin uraa mitä osuvimmalla tavalla.

Kuvia Hurtsin keikalta täällä.

Ei kommentteja

Noin viikon biisit

Gracias – Toleka

Tää on niin helvetin hyvä biisi, että oon luukuttanut tätä repeatille sen julkaisusta lähtien. Olen aina tykännyt Graciaksen soundista ja lisäksi biisissä on niin hyvä flow, että  Toleka soi helposti tuntejakin putkeen ilman erityisiä häiriöitä. On siis helppo päästä Toleka-zoneen.

Vaikka Graciasta ollaankin kuultu suomen kielellä muiden biiseillä, on Toleka artistin ensimmäinen suomenkielinen soolotuotanto.

Pyhimys – Kynnet, Kynnet feat. Vesta

Tässä toinen biisi, jonka zoneen on helppo päästä. Pyhimyksen soundi ei ole itselleni ollut yhtä resonoiva kuin Graciaksen, mutta olen aina silti fiilistellyt artistia ihan suunnattomasti mm. lyriikoiden saralla. Kynnet, Kynnet ei ole tässäkään tapauksessa poikkeus. Leijailevaa herkkyyttä kappaleeseen tuo kertosäkeessä vieraileva Vesta.

F – Ovikelloo

Olen lähivuosina alkanut etsiä musiikissa jotain mikä kuulostaa korviini jotenkin erilaiselta, että biisissä tai itse artistissa olisi jotain mitä en ole ehkä kuullut kovin useasti (jos koskaan) aiemmin. Se viehättää minua ehkä myös tässä biisissä, vaikka en olekaan ehkä ihan vielä päättänyt onko tässä vähän liikaa kaikkea erilaista. Jotain kiehtovaa tässä kuitenkin on.

HAIM – That Don’t Impress Me Much

Niin kyseenalaiselta kuin se kuulostaakin, oli originaali versio tästä biisistä aikoinaan suuri suosikkini. Silloin kun MTV:llä soitettiin vielä musiikkivideoita (kyllä lapset, uskokaa tai älkää) ihastuin tähän biisiin ja Shania Twainin keikistelyyn Mojaven aavikolla ja olin aidosti sitä mieltä, että Twainin leopardiviitta oli maailman siistein asuste.

Vaikka tyylimieltymykseni ovatki nehkä hieman muuttuneet noista päivistä, biisistä pidän vieläkin. Nyt HAIM teki biisistä tällaisen ihanan, vähän lempeämmän version johon ihastuin heti ensi kuulemalta.

Sitku – Hirveä pari

Tässä kaksikossa on jotain hirveän ihastuttavaa! Vasta kaksi biisiä julkaissut Sitku on jotenkin äärimmäisen lähestyttävä ja rento. Tietynlainen arkimaisuus, nokkeluus ja orgaanisuus onkin ainakin itseäni viehättänyt toistaiseksi julkaistuissa biiseissä.

Ei kommentteja

Voita liput Hurtsin keikalle!

Ihastun musiikkiin, uusiin artisteihin ja biiseihin hyvin usein. Suuria, elämänmittaisia rakkauksia, sellaisia joita voisin sanoa oikeasti suosikkiartisteikseni tai -bändeikseni, nimeän kuitenkin yllättävän harvoin. Ehkä muutaman vuoden välein.

Yksi näistä sydämeni ryövänneistä bändeistä on kuitenkin Hurts, jonka aivan sattumalta löysin aikoinaan Spotifyn ihmemaasta. Olen todella onnellinen ja onnekas, että ehdin nähdä yhtyeen livenä esimerkiksi Helsingin Circuksessa, ennen kuin bändi kasvoi nykyiseen hallien ja areenojen kokoiseen suosioonsa. Olen myös tosi onnellinen siitä, että tämä bändi viihtyy Suomessa niin hyvin, että olen päässyt sen näkemään niin monta kertaa. Ja on tässä tullut kerran hypättyä rapakon toisellekin puolella kun matkustin katsomaan kaksikkoa Saksaan muutama vuosi sitten.

Vahva keikkasuositukseni siis sijoittuukin tällä kertaa marraskuulle, jolloin yhtye saapuu esiintymään Helsingin jäähallille upeaan Black Boxiin! Black Boxissa yleisö pääsee nauttimaan sekä intiimin klubikeikan energiasta että isosta keikkatuotannosta seisomapaikoilta eli luvassa on tälläkin kertaa varmasti unohtumaton kokemus.

Ilokseni sainkin Sony Musicilta arvottavaksi kaksi lippua teidän lukijoiden kesken juurikin tälle Hurtsin keikalle 8. marraskuuta! Osallistua voit kommentoimalla tämän postauksen alle. Muistathan jättää kommentoidessasi myös sähköpostiosoitteesi! Kilpailu päättyy 1.11. klo. 9.

Kilpailu on päättynyt, kiitos osallistujille! Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

39 kommenttia

Hiljaisuus on ohi, tätä haluan kuunnella juuri nyt

Viikonloppuna kirjoitin löytäneeni vihdoin hiljaisuuden kaipuuni jälkeen kappaleen jota halusin kuunnella toistolla uudestaan ja uudestaan. Sellaisen biisin, joka houkutteli minut takaisin musiikin pariin sen jälkeen kun kesäfestaroinnin ja muun hälinän jälkipuinnissa olen lähinnä nauttinut puhtaasta hiljaisuudesta.

Tuo kappale oli View:n hiljattainen julkaisu Say It Again, jolla kuullaan laulamassa myös Kasmir — tällä kertaa laulamassa englanniksi. Tällainen tummanpuhuva, erilainen, hieman omituinenkin ja pääosin hidastempoinen musiikki onkin ollut siitä lähtien ainoanlaista joka on sytyttänyt minussa jotakin.

Liitän tämän itse syksyyn koska olen vahvasti vuodenaikakuuntelija. Jaan itselleni tärkeimmät soittolistanikin vuodenaikojen perusteella. Syksy on sellaista aikaa jolloin huomaan suosivani juurikin tummanpuhuvaa soundia ja syvää rytmiä, tai sitten kaipaan jotain kepeämpää, herkempää akustista kitaran näppäilyä ja kaunista laulua.

Päätinkin koota tämänhetkiset suosikkini yhdelle soittolistalle. Tässä siis sellainen soittolista jota en oikein osaa määritellä. Soittolistalla jotakin tummaa, jotakin syksyistä ja jotakin hieman omituista.


Tämän hetken suosikit

Ei kommentteja

Noin viikon biisit (loppukesän suosikit)

Satutin – Ei Rakkauslauluja

Tässä biisissä oli heti ensikuulemalta jotakin erikoista. Mietin, että mikä hitto tämä oikein on, voiko tällaista olla? Huomasin pian kuitenkin olevani täysin koukussa tuohon ääneen, soittavani koko biisiä uudestaan ja uudestaan sekä löytäväni jatkuvasti uusia suosikkikohtia biisistä.

Taylor Swift – Look What You Made Me Do

Olen aiemminkin blogissani kirjoittanut vaihtelevasta suhtautumisestani Taylor Swiftiin. En pitkään voinut sietää Swiftin musiikkia ja ”brändiä” mutta kun artisti alkoi aikoinaan hiljalleen kääntää uudelle vaihteelle musiikissaan, aloin minäkin saada siitä jo otetta. Taylor Swiftin kolmisen vuotta sitten julkaistu 1989 on minunkin mielestäni yksi upeimpia pop-albumeita mitä on julkaistu vuosikymmeneen sekä yksi henkilökohtaisista suosikeistani. Odotukset olivat siis jo lähtökohtaisesti korkealla sitä seuraavan levyn suhteen.

Taylor Swiftin seuraava albumi Reputation julkaistaan marraskuussa ja siitä on nyt julkaistu kaksi maistiaista, …Ready For It? sekä tämä Look What You Made Me Do. Molemmat tummanpuhuvia kappaleita, joihin haettu uudenlaista särmää ja tietynlaista aggressiivista asennetta. Jälkimmäiseen ehkä hieman enemmän, sillä …Ready For It? on kuitenkin kappale josta voi vielä kuulla etäisesti sitä edellisen levyn tuttua Swiftiä. Näiden kahden kappaleen perusteella odottaisin erittäin vahvaa jatkoa tuolle edelliselle levysuosikilleni.

Gabbie Hanna – Out Loud

En juuri koskaan ole välittänyt videoiden tekijöistä, jotka päättävät kokeilla uraa musiikin parissa. Siis en ole vain löytänyt sieltä sellaisia jotkaiskivät musiikillisesti omaan makuhermooni, en edes Suomen ulkopuolelta. Tämä kappale kuitenkin osui puolivahingossa silmiini suosituksissa koska olin katsellut Gabbie Hannan videoita aiemmin ja yllätyin erittäin positiivisesti!

Mitään uutta ja innovatiivistahan Out Loud itsessään ei tarjoa, oikeastaan melkein tuntuu siltä kuin olisin kuullut tämän monta kertaa aiemminkin. Mutta hitto, että tykkään tän mimmin äänestä!

View – Say It Again feat. Kasmir

Kirjoitin aiemmin siitä kuinka olen viime aikoina kaivannut vain hiljaisuutta, eikä mikään musiikki tunnu oikein miltään. Tämä oli ensimmäinen kappale tuon hiljaisuuden jälkeen jota halusin kuunnella, en vain kerran, enkä toista, vaan uudestaan ja uudestaan. Ehkä kesältä vallan kaapannut syksy suorastaan vaatii rinnalleen tämänkaltaista tunnelmointia. Ihan älyttömän siisti biisi!


2017 Vuosisoittolista

Ei kommentteja