Record Store Day 2015.

Flunssa. Stereoiden etuvahvistin huollossa, tilillä liian vähän rahaa ja päivän jälkeen moraalinen krapula. Levyjen keräys on kuin mikä tahansa riippuvuus. Ei riitä, että rahat loppuvat, levyjä ei voi kuunnella tai sairauden runtelema vartalo käskee pysymään vuoteessa. Pelkkä ajatuskin siitä, että jäisi ilman The White Stripesin Get Behind Me Satania, Leatherfacen Razor Blades and Aspirin -boxia tai Thai Pop Spectacular -kokoelmaa on kestämätön. Tai vielä pahempaa, joku muu saa ne.

The White Stripesin Get Behind Me Satan LP on ensimmäinen yleisille markkinoille suunnattu vinyylipainos bändin viidennestä albumista vuodelta 2005. RSD-hengen mukaisesti julkaisu on koristeltu hologrammikansilla, värivinyyleillä ja muilla herkuilla, joista ehkäpä bling-blingein on tuotteen korkea hinta. Alkuvuodesta albumi oli mahdollista hankkia Third Man Recordsin Vault-subscriptionin kautta, mutta se tuli ja meni. Jäljelle jää vain violetiksi värjääntynyt linkki Googlen hakutuloksissa. Syksyllä albumista on luvattu suurempi painos mustalla vinyylillä. Portaalissa kirjoittavaa kollegaani lainaten: I might get that later.

Leatherfacen Razor Blades and Aspirin -boxi pitää sisällään kolme räiskälettä bändin alkuvuosilta: Fill Your Boots LP, Mush LP ja Minx LP. Lisänä tietysti muistelojorinoita ja bonusraitoja. Boxin tekee erityisen kiinnostavaksi se, ettei Fill Your Bootsista(1990) tai Minxista(1993) ole julkaisuvuosiensa jälkeen saatu ainuttakaan virallista uusintapainosta. Mush LP on ollut mahdollista hankkia keikoilta suoraan bändin merchandise-tiskiltä. Omani ostin Helsingistä vuonna 2012 kun bändi murjoi Bar Loosessa ja solisti Frankie Stubbilla oli käsi paketissa. Keikasta jäi oikein hyvä ja lämmin muisto.

Thai Pop Spectacular -kokoelma on vieras ja muuten vaan kiinnostava. Sen lisäksi se oli ainoa mainituista levyistä, jonka onnistuin saamaan käsiini. Leatherface-boxia en bongannut mistään Helsingin RSD-puodista. Sen sijaan Kampissa todistin lähietäisyydeltä kuinka kaksi kappaletta The White Stripes 2LP:ta lähti ”parempaan kotiin”.

Mutta eihän musadiggailu voi olla pelkkää erikoispainosten perässä juoksemista. Mielipiteet Record Store Daysta vaihtelevat laidasta laitaan. Aika usein mielipide korreloi sitä kuinka hyvin etukäteen mietitty ostoslista on toteutunut. Minusta tämän vuoden Record Store Day jäi jotenkin vaisuksi.

Alla levykassin sisältö.