Mustikan sininen yö Kalliossa ja puiston yllä lentää kaksi lepakkoa. Mietin hetken ovatkohan ne tulossa Lepakkomiehestä. Lentolinjat näyttävät päältäpäin sattumanvaraisilta, mutta tiedän varsin hyvin, että lepakot suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja ovat paremmin tutkalla kuin suurin osa Lepakkomiehen asiakkaista. Jopa silloin kun en itse ole siellä. Nyt en ole.

Levysoittimessa räpsättää Rock ’n’ Bullshit Recorsdin[sic] ja Ratbiten yhteistyössä julkaisema Kivesveto Go Go – Tutti Frutti LP.

Pyhä Jysäys mikä Levy! Jos tätä olisi mahdollista rännittää niin piikittäisin sitä ruokalusikoittain suoraan kyynärtaipeeseen, aina siihen saakka kunnes verisuonet olisivat pelkkiä epämääräisiä solmukkeita arpia ja rustoja. Vitut subuista tai muusta sonnasta: nyt on Kouvolaa!

Luulen, että seuraavan 30 vuoden kuluttua – ellei koko sivilisaatio ole jo siihen mennessä pamahtanut tuusannuuskaksi, kuten toivoa sopii, kaikki-kaikkia-vastaan -sodassa – maailma on pelkkää Kouvolaa. Kaikki leskisen 80 -luvun profeetalliset tekstit myrkytyksen oireista ja auringon kuolemasta on käynyt toteen eikä omenapuita kannata enää istuttaa pihoille, koska liekit eivät pelkästään nuole päätämme vaan se on niellyt ne. Perkeleen pääoman persettä nuolevat pitkä-ikeniset elukkahuorat.

Mutta palataan takaisin aiheeseen. Annetaan Juicen ja uusien ydinvoimaloiden olla, koska ainakin jälkimmäisen tulee jokainen tuntemaan luissa ja ytimissä, ellei sitten kuten jo sanoinkin… niin. BA-TANG!

Monet LP:n biiseistä ovat ennestään tuttuja uudelleenäänityksiä[?] aiemmilta EP -kiekoilta. Toimivaksi todettuja, freesattuja, silkkiin ja samettiin käärittyjä rujoja skraiduja kuolleista tytöistä, varamiehen seitsemästä neljään huoraamisesta ja halogeenilampun alla koneelle juttelemisesta aina baari-illan jälkeisistä pizzalaatikoista rakennettuun tyttöystävään. Olisi pahasti alakanttiin sanoa, että Kivesveto on pelkästään melankolinen bändi. Kivesveto on sielu tyhjänä kulkeva bändi. Bändi, jonka biiseissä elämän itseisarvo eikä päämäärä ole onnellisuus vaan selviytyminen, pään sekoittaminen ja sitä satunnaisesti terävöittävän säälipanon jättämä maku darraisessa suussa. Silmät eivät jaksa, mutta mieli vielä kantaa. Aamulääkkeiden ottaminen edellyttää, että täytyy aamulla herätä ottamaan ne. Aina ei huvita.