On koittanut aika sukeltaa pääsiäispyhien jälkeen hetkeksi arkeen ja terapiasohvan syvyyksistä jälleen menneisyyteen. Syksyllä Suomessa vieraillut ja elokuussa Flow’hun saapuva yhdysvaltalaisbändi The National on Radioheadin tavoin yksi niistä muutamista yhtyeistä, joiden tekemisiin sohvan haltijataho ei kykene suhtautumaan objektiivisesti. Ei nyt eikä mitä luultavammin ikinä.

Ai niin. Mistä idea tällaiseen listailuhöpöttelyyn lähtikään? Siitä, että brittimedia NME listasi kymmenen eniten kylmiä väreitä aiheuttavaa hetkeä Radioheadin tuotannosta. Eihän sellaiselle listalle voinut olla tekemättä vastinetta ja useita samanlaisia listoja niin All-time -suosikeista kuin muistakin tärkeistä yhtyeistä.

Asiaan. Tässä kymmenen yksittäistä The National -hetkeä, joiden kohdalla ihokarvamittari nousee tappiin – joka ainoa kerta.

Pidemmät selitykset jääkööt tällä kertaa väliin, mutta sehän on pakko mainita, että lähes kaikki kylmät väreet pohjautuvat Matt Berningerin mumisevan ja murisevan viininhuuruisen boheemibaritonin, kappaleiden lyriikoiden ja ilmavien sovitusten yhteispeliin. Kuvausten lopusta löytyvissä suluissa on se ajankohta videosta, josta kuvailtu hetki löytyy. Kokonaisvaltaisen kokemuksen saamiseksi kannattaa toki kuunnella kappaleet kokonaan.

10) Slow Show. Loppusoitto. ”You know I dreamed about you / for 29 years before I saw you / You know I dreamed about you / I missed you for / for 29 years (2:31).

9) Cardinal Song. Loppusoitto. ”Jesus Christ you have confused me / Cornered, wasted, blessed and used me / Forgive me girls i am confused / Stiff and pissed and lost and loose” (4:40).

8) Wasp Nest. Toisen ja kolmannen säkeistön välinen kuulas välisoitto sekä koko viimeinen säkeistö. ”You’re all humming live wires / under your killing clothes / Get over here, I wanna / kiss your skinny throat / You’re a wasp nest” (1:23).

7) Baby, We’ll be Fine. Lohduttoman tunteikas ja lannistava ”I put on an argyle sweater / and put on a smile / I don’t know how to do this / I’m so sorry for everything” (1:09).

6) Santa Clara. ”’Cause it’s all right, all right / to see your ghost / I’m gonna run to the river / Kiss my hand and wait / Gonna run to the river / Gonna throw a blue bouquet / ’Cause they’re gonna be cool happy genius heroes / I’m gonna miss ’em so much” (0:50).

5) Fake Empire. Se hetki, kun Devendorfin veljesten rytmiryhmä lähtee mukaan (1:43).

4) About Today. Läpi koko biisin jatkuva yksinkertainen akustinen kitaranäppäily sekä mukana leijuvat jouset. Ja ne sanat. ”Tonight / you just close your eyes / and I just watch you / slip away / How close am I to losing you” (1:58).

3) Runaway. Muisto siitä tunteesta, kun bändi aloitti keikkansa Helsingin Kulttuuritalolla keväällä 2011 tällä kappaleella jokaisen bassorummun ja lattiatomin iskun tuntuessa sydänalassa torvisektion hiipiessä vähitellen hillitysti mukaan. ”We don’t bleed when we don’t fight / Go ahead, go ahead, lose our shirts in the fire tonight / What makes you think I’m enjoying being led to the flood / We got another thing coming undone / And it’s taking forever” (2:29).

https://www.youtube.com/watch?v=3dC4bHlNCr4

2) Sorrow. Ensimmäisten säkeiden pysäyttävä musertavuus. ”Sorrow found me when I was young / Sorrow waited, sorrow won” (0:10).

1) Start a War. Tunnelma. Voi hyvää päivää, mikä tunnelma. Ja miten sellainen täysin ristiriitaisten tekijöiden summana voidaan luoda. ”Whatever went away, I’ll get it over now / I’ll get money, I’ll get funny again / Walk away now and you’re gonna start a war” (0:51).

Jos innostuit näistä hifistelyistä tai The Nationalista ylipäänsä tai jos bändi ja tuotantonsa on vähänkin vieras, suosittelen kuuntelemaan listauksen kappaleet sekä bändin tuotannon kokonaisuudessaan.

Tai ainakin Boxerin ja High Violetin.