Vuosi 2015 – kohtele näitä kotimaisia debytantteja hyvin

Kollaasissa käytetyt kuvat ovat yhtyeiden ja artistien Facebook-sivuilta

Välillä tuntuu, että uutta musiikkia julkaistaan niin tolkutonta tahtia, että pesunkestävinkin musiikkibloggaaja on tulla ähkyksi sen määrästä. Ähkyä varten on hyvä valmistautua valitsemalla muutama kiintopiste tulevan vuoden levykartalta, joiden tekemistä seurata niin sanotusti kovalla silmällä. Tätä ajatusta seuraten olen koonnut Maitohotellin oman, hyvin spekuloivan, tärppilistan, joka sisältää kotimaisia artisteja sekä yhtyeitä, joiden toivon julkaisevan debyyttialbumin tai joiden vuoden aikana ilmestyvää esikoislevyä odotan suuresti. Osa julkaisuista on varmistettu, mutta toinen osa on omaa spekulaatiotani ja päättelyäni – tai vähintään haaveilua ilman totuuspohjaa, jos ei muuta.

Joka tapauksessa seuraavia yhtyeitä ja artisteja kannattaa tänä vuonna pitää silmällä, sillä heiltä minä toivon kuulevani – helkkarin hyvän – debyyttialbumin vuonna 2015. Estradi ja paineet ovat teidän, olkaa hyvät.

Phantom

Kun viime joulukuussa kuulin ensimmäistä kertaa Phantom-yhtyeen kappaleen Shadows olin täydellisesti myyty ja jäin hiljaa odottamaan lisäuutisia kuin asiakaslauma ilmaista ämpäriä Tuurin kyläkaupan ovien takana. Tuntui kuin harmaan joulukuisen päivän sijaan olisin vajaan neljän minuutin ajan ollut osa elokuvakohtausta, jossa kuljen hidastettuna yksin pitkin eurooppalaisen miljoonakaupungin katua. Tietä valaisee katulamppujen kellertävä valo ja sade jatkuu tasaisena jo kolmatta päivää. Phantom on tummanpuhuvia, vähän jopa raukeita, elektrosoundeja, jotka varmasti osuvat suoraan monen suomalaisen makuhermoon. Trip-hop ja Massive Attack, ovat vahvasti läsnä.

Phantomin debyytistä ei ole vielä virallista tietoa, mutta yhtyeen omien sanojen mukaan ajankohta olisi alkuvuodesta.

Freeweights

Freeweights on alusta asti herättänyt minussa suunnatonta sympatiaa. Vaikka klisee on kuin suoraan Idols-tuomarin paperista, on sanottava, että yhtyeen hyvä fiilis välittyy Freeweightsin musiikissa. Kaiken lisäksi yhtye on alusta asti soundillisesti erittäin kypsä ja heillä on musiikissaan oma selkeä visionsa, jota onnistuneesti toteuttavat, vaikka yhtye on vielä suhteellisen nuori. Tähän päivään mennessä ole tehnyt singleä pidempää julkaisua, mutta singlejulkaisuillaan yhtye on jo herättänyt huomiota ja kiinnostusta. Yhtye nappasi muun muassa plakkariinsa juuri hiljattain päättyneen Radio Helsingin DLX Demo Show -kilpailun voiton.

Hisser

Disco Ensemblen laulajan sooloprojekti, Hisser, on tuskin mennyt ohi keneltäkään kotimaista musiikkikarttaa vähääkään tarkemmin seuraavalta lukijalta. Tämän suippokorvaisena hahmona julkisuuteen astuneen artistin debyytti on ennakoituna kutkuttavimpia kotimaisia julkaisuja, joita tältä vuodelta voi odottaa. Hisserissä on niin monta asiaa yhtä aikaa niin hyvin kohdallaan, että keväällä julkaistava albumi voi olla todellinen jackpot.

Collie Magnum

Kahdella lyhytsoitollaan Collie Magnum on herättänyt jo innostustusta täällä näppäimistön takana ruudun toisella puolella. Vähän varautunutta, mutta innostusta joka tapauksessa. Olen alusta asti pitänyt yhtyeen meiningistä ja mielestäni Collie Magnum on alusta alkaen kuulostanut hyvältä. Kuitenkin taustalla kaikuu jokin, joka sanoo yhtyeen voivan kuulostaa vielä paljon paremmalta. Yhtyeellä on paljon potentiaalia, joka on vielä tähän asti jäänyt lunastamatta. Toivonkin, että Collie Magnum julkaisee tänä vuonna debyyttialbumin, joka räjäyttää pankin ja täyttää stadionit. Nähtäväksi jää, innolla odottaen.

Lasten Hautausmaa

Viime vuoden lopulla julkaistu Lasten Hautausmaan 10″ lyhytsoitto esitteli salaperäisen ja vähän jopa aavemaisen suomalaisyhtyeen, jonka musiikista puskee läpi niin masennus ja ahdistus kuin 80-luvun uusi aalto sekä Mana Mana. Kaduilla kuiskitaan, että yhtyeen esikoisalbumi julkaistaisiin tänä keväänä. Ainakin lyhytsoiton perusteella kappalemateriaali on niin vakaalla pohjalla, että levyltä uskaltaa odottaa paljon. Pintapuolisesti Lasten Hautausmaan voi luulla olevan pelkkää melankoliassa ja synkistelyä, mutta tosiasiassa kappaleiden teksteihin uppoutuu jotain suunnatonta lohdullisuutta. Erinomaiset tekstit pureutuvat ihmismielen pimeimpiin kolkkiin ja purkavat auki nämä kipupisteet, jotka koskettavat kuuntelijaa jostain syvältä sisältä,  vaikkei välttämättä näkisikään itseään tuossa kappaleella esiintyvässä traagisessa hahmossa, joka on pudonnut jonnekin maailmanmenon ulkopuolelle ja purkaa teksteissä päänsisäisiä tuskiaan. Joitain asioita on äärimmäisen vaikea pukea sanoiksi, mutta juuri tässä Lasten Hautausmaa on erinomainen. Kun ne tuntemukset kerran saa kanavoitua ulos, maailma esittäytyy jälleen hivenen valoisampana paikkana.

City Lungs

Olen jo pidemmän aikaa vaivihkaa seurannut City Lungsin toimia, sillä yhtye herättää huomattavaa mielenkiintoa ja yhtye on itse kertonut työskennelleensä viime vuoden omakustanne debyyttialbumin parissa. Laskettuani yhteen yksi plus yksi aloin spekuloida sen olevan täysin mahdollista, että Dead End Weekend -albumi kuultaisiin vielä tämän vuoden puolella. Sen verran yhtye on jo ehtinyt debyytistään paljastaa, että kyseessä on elokuvallinen konseptialbumi, jonka kappaleet muodostavat yhdessä tarinan, jota kuuntelija halutessaan voi seurata. Eli levyn elokuvamaisuus ei ole kuunneltavissa ainoastaan yhtyeen eeppisiin mittakaavoihin kasvavassa surinamusiikissa, vaan sisältöä löytyy myös syvemmältä, jos on sukeltamaan kaivautumaan pinnan alle. Massiiviset äänivallit ja suomalainen syvä melankolia on vielä höystetty raameihin hyvin istuvalla Placebomaisuudella, jota vokalisti Tuomas Jalamon laulu vähän vielä korostaa.

City Lungs nostattaa ihokarvat pystyyn, sillä hyvällä tavalla.

The Reed Fags

Missä on kotimaisessa indieskenessä varovaisia innostuksen sekaisia kiljahduksia herättänyt The Reed Fags? Yhtyeen Places To Hide In -lyhytsoitosta on kaksi vuotta aikaa, eikä sittemin yhtyeeltä ole kuultu uutta purkitettua materiaalia. Vuosi sitten yhtye soitti Mars-festivaaleilla Rosvojen valintana ja huhut kertoivat, että yhtyeellä on debyyttialbumi valmiina odottamassa julkaisijaa. Mikä on tilanne vuonna 2015? Onko julkaisija löytynyt? Jos vastaus on kieltävä, julkaiseeko The Reed Fags levyn omakustanteena? Entä olisiko The Reed Fagsilla tilaa tanssi-indiepopin ruokapöydässä vai jäisikö yhtyeelle Satellite Storiesin ja Stockers!:n tähteet? En minä tiedä, mutta haluan ottaa selvää!

DF5K

DF5K:lta on kuultu kaksi kappaletta: Kioto ja Europa. Lopputuloksena yhtye on saanut valtaosan suomalaisista musiikikirjoittajista polvilleen. Mitä seuraavaksi? Yhtyeen tuorein julkaisu Kioto julkaistiin yhtyeen Soundcloud-sivuilla jo 8 kuukautta sitten ja yhtye on Facebook-sivuillaan lupaillut uutta materiaalia tämän vuoden puolella. Onko tiedossa lisää singejulkaisuja, lyhytsoittoa vai jopa se debyyttialbumi, jonka perään varmasti jo monet hartaasti kuolaavat. Debyyttialbumia tai ei, DF5K on yhtye, jota kannataa pitää joka tapauksessa silmällä.

Oceans

Tämänkin artistin debyyttialbumista puhuminen menee vahvasti spekulaation puolelle. Oceans julkaisi vasta loppuvuodesta debyytti-EP:n, mutta levy-yhtiö Solitin toimintaa seurailtuani, ei olisi mahdotonta, että Oceans julkaisi vielä tämän vuoden puolella pitkäsoittonsakin. Julkaisihan Solitin toinen yhtye, Black Lizard, loppuvuodesta EP:n, mutta on jo tiedottanut julkaisevansa tänä keväänä uuden albumin. Toisaalta Black Lizardilla on yhtyeenä enemmän ikää mittarissa kuin nuorella Oceansilla, joten materiaaliakin voi sen vuoksi olla jo entuudestaan kerääntynyt pöytälaatikkoon. Uskon, että herralle olisi kysyntää kesän keikkalavoilla, joten en pitäisi mahdottamana, että loppuvuodesta kuultaisiin artistin debyyttialbumiakin.

Tyynyt

Syksyn harmaimpina aikoina Tyynyt julkaisi debyyttisinglensä Pusuudelleen, jonka tarttuva syntikkakoukku ja shoegaze-fiilikset kietoivat omanlaiseensa unenomaiseen mielentilaan. Musiikin päälle vaimeasti huokailevan äänen takaa paljastui muun muassa Wojciechista tuttu Jari Oisalo. Utuisen debyyttisinglen muodostama pörinäpilvi kuljettaa kuuntelijan mukanaan kauas jonnekin taivaankannen taakse. Siitä huolimatta kappaleen keskipisteessä on omanlaisena leikinomaisuus, kun kappale rakentuu veikeän syntikkamelodian ja heleiden kitaramelodioiden ympärille. Debyyttilevyä on lupailtu täksi kevääksi, joten sitä odottakaamme!