Ruisrock 2016: Katsaus perjantain tarjontaan

Kuva: Joonas Mäkivirta

Kuva: Joonas Mäkivirta

Ruisrockista minulla on pelkästään hyviä muistoja. Siellä aurinko paistaa, rakkaus kukoistaa ja elämä hymyilee. Juuri siksi tänäkin vuonna osallistun mukaan kansainvaellukselle kohti Ruissaloa. Matkakaiuttimista kaikuu Via Dolorosa, kun festarikansa taivaltaa silmät kiiluen kohti Ruissalon Eedeniä.

Matka camping-alueelta, etenkin Turun keskustasta, Ruissaloon on pahamaineisen pitkä. Matka taittuu ehdottomasti parhaiten pyörällä, joten jos sellaisen tuominen mukaan mahdollista, suosittelen lämmöllä ja rakkaudella. Pyörällä pääsee helposti ja vaivattomasti aivan festivaalialueen kylkeen, kun bussit jättävät kyytiläiset parin kilometrin päähän. Vaikka alueelta poistuminen pahimpaan ruuhka-aikaan on pyörälläkin kohtalaisen kaoottista, se ei ole mitenkään verrattavissa bussikyytien henkiinjäämistaisteluun, jossa pätevät lähinnä Darwinin lait.

Mutta ei se matka, vaan määränpää ja sieltä kantautuva musiikki. Alun perin ajatuksissani tämänvuotinen kattaus ei tuntunut kovinkaan hekumalliselta. Kuitenkin kevään myötä ja tarkemmin ohjelmaan tutustuttuani olen huomannut, että saahan Ruisrockissa ravata tänäkin vuonna festarilavalta toiselle tiukkaa aikataulua noudattaen ja siltikin joutuu jättämään jotain esityksiä kokonaan välistä.

Aluksi tylsimpänä päivänä pitämäni perjantai on tarkemman katselun perusteella ehkä jopa kiireisin ilta. Omissa papereissani ehdottomasti eniten päällekkäisyyksiä on juuri ensimmäisellä päivällä. Perjantain kattausta kannattaakin lähestyä seuraavien tärppien avulla.

Iloista poppia vai ahdistunutta räppiä?

Ensimmäinen paha päällekkäisyys on täsmälleen samalla kellonlyömällä 20:00–21:00 esiintyvät Lukas Graham ja Vince Staples. Tanskan Ed Sheeranilla on etulyöntiasema puitteiden puolesta, sillä Lukas Grahamille on annettu esiintymispaikaksi Telttalava, joka on osoittautunut omaksi suosikkilavakseni intiimin tunnelmansa puolesta. Soulahtavan popin ilosanoma on erinomainen aloitus viikonlopulle eikä artistin elämäniloinen pop-messu on varma valinta. Lukas Grahamin musiikissa kuin kuitenkin myös syvyyttä, sillä kappaleet kumpuavat artistin omasta, kuten voimakkaita tunteita herättävä levyn nimikkobiisi ja läpilyöntihitti 7 Years.

EDIT: Korjausta virheellisiin tietoihin. Tänä vuonna myös Merilava saa ylleen katoksen, joten tiivistä tunnelmaa on tarjolla myös siellä perinteisen Telttalavan lisäksi. Erinomainen uudistus järjestäjiltä!

Amerikkalainen Vince Staples on toista maata. Debyyttinsä Summertime ’06 julkaissut jenkkiräppäri on tehnyt ilmiömäisen esiintulon. Staples räppää realistisesti maailmasta, jossa hän on elänyt ja nähnyt. Hän ei kaunistele tai koristele. Tunnelma on hyvin kaukana Lukas Grahamin elämäniloisesta pop-nostatuksesta, kun Staples kirjoittaa ajatuksensa vihaiseksi pamfletiksi, joka ravistelee kuuntelijaa. Jos haluaa haastaa itsensä ja oman maailmansa, kannattaa tutustua Staplesin debyyttialbumiin, joka on monipuolinen, puhutteleva ja erinomaisesti tuotettu kokonaisuus.

Staplesin keikassa minua huolestuttaa ensisijaisesti kaksi asiaa: lava ja yleisökato. Alueen kulmaan sijoitettu avoin Merilava ei varmastikaan ole paras paikka iholle tungettelevalle räppärille. Erinomaisesta debyytistään huolimatta Staples ei ole noussut räppipiireissä vielä sellaiseen asemaan, joka olisi hänen lunastettavissa. Toisin sanoen Vince Staples on tällä hetkellä uskomattoman aliarvostettu. Minulla on paha kutina, että Staples on perjantain kattauksessa se helmi, joka suurimmalta osalta kokematta. Siksi en itse halua missata tätä esitystä.

Yhteenvetona siis hyvää ja iloista keikkakokemusta hakevalle Lukas Graham on nappivalinta, sillä Telttaan sijoitettu poppari ottaa varmasti ilon irti keikasta ja keikalta poistuu joukko hyväntuulista festarikansaa. Jos kuitenkin Vince Staples on livenä yhtä vakuuttava kuin levyllä, on jenkkiräppärin keikka valinta, joka jää mieleen vielä pitkäksi aikaa.

Peruuko MØ taas?

Maailmassa on kaksi varmaa asiaa. Saksa voittaa ja peruu keikkansa aina. Tämän aikatauluun syntyneen aukon voit täyttää harhailemalla ympäri aluetta ja silmäillä meneillään olevia esityksiä tai yleistä festaritunnelmaa.

Jos ranskalainen Air kiinnostaa (23:00–0:00), kannattaa hyvissä ajoin mennä Telttaan varaamaan paikka kello 23 alkavalta keikalta. Ennen sitä kuitenkin kannattaa käydä silmäilemässä millainen meininki Seinabo Seyllä on Rantalavalla (22:00–23:00). Vaikkei ruotsalaisartistin levytys suurta vaikutusta tehnytkään, hänen esiintymistään on kehuttu usein. Erityisesti Flow’ssa artisti herätti paljon huomiota, minkä vuoksi keikan tunnelmaa täytyy käydä tällä kertaa edes haistelemassa. Matkalla Rannalta Telttaan voi ravita itsensä banaanilla, kun Niittylavalla juhlitaan Antti Tuiskun tahtiin.

Jos MØ ei sittenkään peru keikkaansa, niin älä ole tyhmä, vaan mene sinne. (Telttalava 21:00–22:00)

Niin paljon elektroa, niin vähän aikaa

Elektronisen musiikin täyttämän perjantai-illan jalokivi on kuitenkin ranskalaisyhtye Air. Jos yhtye ei ole tuttu, ota 1998 julkaistu Moon Safari haltuun ennen perjantaita ja suuntaa askeleesi kohti Telttalavaa. Yhtyeen unenomaiseen ja leijailevaan elektropoppiin on helppo sukeltaa sisälle. Pystyn jo aistimaan, miten Airin pehmeä tunnelma kietoutuu ympärille lämpimässä kesäyössä. Kaikki kiire ja hälinä katoaa hetkeksi, kun Air täyttää teltan.

Pian Airin jälkeen DJ-kaksikko Jack Ü aloittaa Niittylavalla (00:15–01:30). Perjantai-illan kovimmat juhlat tullaan näkemään Niittylavalla, sillä ilman ansioita kaksikko ei pokannut Grammy-pystiään. Myös Ruisrockin promoottorin lupaamat massiiviset tuotannot Niittylavalla puhuvat sen puolesta, että Jack Ü:n esiintymisestä tulee omanlaisensa spektaakkeli. Vaikkei kyseisen kaksikon musiikki juurikaan minua puhuttele, en voi kieltää, etteikö keikka ole yksi viikonlopun huomiota herättävimpiä.

Toisaalta jos tuntuu, että olet kuullut kyseisen kaksikon tuotoksia kevään aikana jo tarpeeksi ja kaipaat vaihtelua, mutta EDM-musiikki kiinnostaa, ota suunta Minirantalavalle. Pikkulavalla esiintyy uutta DJ-verta, kun lavan ottaa haltuunsa suomalainen Alex Mattson (00:00–01:30).

Tässä olisi vielä tällainen soittolista perjantaille, jolta löytyy parhaat tärpit vielä toistamiseen.

 

2 kommenttia kirjoitukseen Ruisrock 2016: Katsaus perjantain tarjontaan

  1. Marjo kommentoi:

    Tänään just katselin Ruissin aluekarttaa ja ainakin siihen oli merkitty, että Merilavakin on teltassa. Saattaa muutaman kerran pullistella ja kunnolla.

    Ei MØ nyt sentään mikään Azealia Banks oo, itsekin naisen nähnyt 2 kertaa Suomen kamaralla ;-) Luotto on siis kova, että perjantaina kohdataan taas.

    Tärppinä myös ettei Kelisiä kannata missata. Ainakin Jazzeilla pari vuotta sitten toimi hyvin, vaikka suuri yleisö anteeksiantamattomasti oli jo poistunut paikalta. Toisaalta mitä pienemmät niin sitä paremmat bileet!

    1. Markku Markku kommentoi:

      Kiitokset Marjo kommentista, olet nimittäin täysin oikeassa. Merilava saa kuin saakin teltan päälleen. Aivan erinomainen uudistus järjestäjiltä!

      Kelis on myös hyvä pointti loppuillan esiintyjistä ja saa varmasti R&B-fanit liikkeelle. Itseäni ei kuitenkaan hänen musiikkinsa kiinnosta juuri lainkaan, joten nostin EDM-jyystäjät Keliksen edelle tässä jutussa. Toisaalta eihän sitä tiedä, jos vielä perjantaihin mennessä mieli muuttuu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.