Gaselleista puhutaan usein poikakoplana, joka nuoruuden kiilto ja into silmissään koheltavat eteenpäin. Poikamaisen pinnan alla on kuitenkin vuosien aikana tapahtunut paljon, ja tämä kehitys on yhtyeen Seis-albumin kova ydin. Ensimmäisestä lyhytsoitosta lähtien yhtyeen jokainen julkaisu on ollut askel kohti parempaa tuotantoa ja puhuttelevampia tekstejä. Yhtyeen julkaisuista muodostuu sekä yhtyeen että nuorten miesten kasvutarina, johon on ollut helppo samastua.

Räkä poskella ja pilke silmäkulmassa touhuamisen taustalla Gasellit ovat koko ajan kehittäneet omaa tunnistettavaa soundiaan. Gasellit eivät ole vieläkään teknisesti taitavimpia tai lyyrisesti nerokkaimpia suomiräppäreitä, mutta heillä on käsissään kokonaisuus, joka toimii kaikesta huolimatta. Yhtyeen kehityskaari ensimmäisestä albumista tuoreeseen Seis-albumiin on ollut valtava, johdonmukainen ja selkeä.

Gaselleilla on käsissään kolme ässää, jotka saavat kerta toisensa jälkeen innostumaan heidän musiikista. Keskeisintä Gaselleissa on heidän tapa tiivistää jopa inhorealistiseen sävyyn milleniaalisukupolven sielunmaisema. Gaselleilla on omaleimainen tapa kyseenalaistaa hyvin itseironisella tavalla ympäristö, jossa he itse liikkuvat. Räppärit ovat teksteissään rehellisiä ja avoimia, mikä muodostaa kuuntelijan ja musiikin välille voimakkaan tunnesiteen.

On helppo samastua Hätä-Miikan, Päkän ja Thube Hefnerin teksteihin, kun he räppäävät nuorison henkisistä kasvukivuista. Miten päivät, kuukaudet ja vuodet kuluvat ilman, että tuntee saavan millään otetta ajankulusta. Miten herätyskellon iloiseen herätykseen vastaa mieluummin torkuttamalla kuin nousemalla. Miten ympärillä ihmiset tulevat ja menevät, eikä kukaan tunnu olevan läsnä. Hätä-Miikan retkellä soolotuotannon pariin on ollut vaikutuksensa Gasellien musiikkiin, sillä Seis sisältää enemmän koukuttavia kertosäkeitä. Tämä popmaisempi lähestymistapa on poikinut levylle esimerkiksi Vainoharhainen, Betoni-intiaani ja Asfaltti-ihottumaa kappaleiden kaltaisia kertosäkeitä.

Toinen Gaselleiden pariin koukuttava asia on heidän tapansa tasapainoilla valtavirtasoundin ja vaihtoehtoisuuden välillä. Äänimaailmaltaan ja teksteiltään Seis on yleisöystävällisempi kuin aiempi tuotanto. Gasellien valtavirtaistuminen on havaittavissa jo, kun tarkastellaan albumien vierailijalistoja. Uudelta albumilta löytyy kaksi Suomen mittakaavassa merkittävää poplaulajaa Kasmir ja Iisa. Poplaulajien lisäksi levyllä esiintyvät myös JV ja Gracias. Edellisellä Aina levyllä vierailijoina olivat Paperi T, jota ei juurikaan tuohon aikaan tunnettu Ruger Hauerin ulkopuolella, Tohtori Käärme ja Eevil Stöö.

Kolmas asia, joka ansaitsee tulla nostetuksi jalustalle, on tuotannosta vastaava Musajusa, josta on tullut Suomen parhaita räptuottajia. Musajusan jälki vakuuttava, eikä uudelta albumilta löydy tuotantopuolelta yhtäkään heikkoa hetkeä. Seis-albumilla taustat ovat omaperäisiä ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten Silmät takas kii taustalla soivat kellot, joiden kilkatukseen huomaamattaan uppoaa. Pieteetillä tehdyt taustat ovat kattavia kokonaisuuksia, jotka on koristeltu pienillä yksityiskohdilla. Jos kaipaa lisäperusteluja aiheesta, suosittelen syventymään kappaleisiin Seitti ja Betoni-intiaani.

Seis kertoo aikuistumisesta ja elämänvaiheesta, jossa ihminen pysähtyy ajattelemaan itseään ja elämäänsä. On kyse tilanteesta, missä voi havahtua ajattelemaan: ”Mitä helvettiä oikein teen elämälläni?” Nuoruuden huolettomuus hiipuu vähitellen ja maailma vaatii ottamaan vastuuta itsestäsi ja elämästi. Elämä iskee avokämmenellä naamaan ja komentaa ajattelemaan, kuten avausraidalla sanotaan: ”Tää ei oo Mikä-Mikä-Maa, pakko alkaa kasvamaan.” Avokämmentä kertoo juuri siitä, miten jonain hetkenä elämä iskee vasten kasvoja tavalla, joka pakottaa pysähtymään arvioimaan oma tilanteensa uusiksi.

Seis on onnistunein kokonaisuus, minkä Gasellit ovat tehneet, mutta albumilla on siitä huolimatta heikot hetkensä. Kun tuotanto on hioutunut näin kovaan vireeseen, keskinkertaisemmat kappaleet nousevat räikeästi esiin. Esimerkiksi Sumu on hyvin helposti unohdettavissa huolimatta Graciaksen virkistävästä versestä. Toinen heikompi kappale levyllä Asfaltti-ihottumaa, joka tuntuu onnistunutta kertosäettä lukuunottamatta väkinäinen ja ponneton. Kappaleeseen on vaikea saada otetta, koska se kuulostaa enemmän Hätä-Miikan soolomateriaalilta kuin Gaselleilta ja siksi se kuulostaa luonnottomalta.

Vaikka Gaselleilla on varaa lyödä pöytään alkulevyllisen verran erinomaisia kappaleita, albumin todellinen tähtihetki on vasta viimeiset kaksi kappaletta. Helmikuussa julkaistu single Älä muista pahalla on pyörinyt mielessäni kevätpakkasista lähtien aina tähän syksyiseen pimeyteen. Tekstien vilpitön rehellisyys ja Iisan mukanaan tuoma mystiikka luovat kappaleelle puitteet, jotka tekevät siitä yhden viime vuosien vaikuttavimmista popkappaleista.

Mielenkiintoinen loppuasetelma levylle muodostuu, kun yhdellä levyn parhaista biiteistä varustettu Seitti alkaa soida. Seitti virittäytyy nuoren ihmisen epätoivoiseen ja synkkään mielenmaisemaan, kun tuntee olevansa ainoastaan jumissa. ”Jumissa kuin kärpänen seitissä”, kuten Hätä-Miikka laulaa. Viikot kuluvat miettiessä, miten oman elämän funktio tuntuu tunkion muodostamiselta. Korvissa soivat sloganit, haippi ja pöhinä, mitkä saavat voimaan pahoin. Lapsena aikuiselle itselle kirjoitettu kirjekin masentaa. Päivät ja viikot kuluvat seitissä roikkuessa. Pian saapuu hämähäkki.

Seis on Gasellien synkin, puhuttelevin ja paras levy. Tätä kirjoittaessani Suomen poliittinen kenttä velloo hallituskriisissä. Vanhat sedät vääntävät kättä samasta asiasta jo kuinka monetta vuotta. Samaan aikaan aiempia päätöksiä perustellaan nuorten edulla, vaikka yhteiskunnan vauhtipyörä vain kiihdyttää tahtia. Opiskelijoiden pitäisi kouluttautua halvemmalla, nopeammin ja paremmin. Työelämään pitäisi päästä ripeämmin, monipuolisempana ja pätevämpänä. Onko ihme, jos etsitään pinnallista hyväksyntää sosiaalisesta mediasta, kun kellään ei tunnu olevan syvempää mielenkiintoa toisiaan kohtaan. Onko ihme, jos nuoriso vieraantuu ja turhautuu? Onko ihme, jos on helpompi painaa torkkunappia ja laittaa silmät takaisin kiinni, kuten Gasellit ja olla tyynesti piittaamatta.