Kööpenhaminan euroviisuviikko pyörähtää täyteen vauhtiinsa tänä iltana kisattavassa 1. semifinaalissa. Katselu-urakkaanne helpottaakseen Kuuntelija ja blogin aina niin sirpsakka assari Hulivilipoika o.s. Isä Viisu vinkkaavat omat suosikkinsa ja muutaman kutkuttavan craptastic-esityksen. Suora lähetys Tanskasta alkaa klo 22 – näitä kilpailunumeroita ei kannata missata!
Hulivilipoika: ”Aram MP3 kuulostaa laittomaan tiedostonjakoon erikoistuneen teinin nimimerkiltä, ja kyllähän tässäkin kopioidaan surutta viisuille tyypillistä genreblender-meininkiä. Jousilla ja dubstepilla ryyditetty balladipaisutus pakottaa Hulivilipojan nelinkontin. Aram 23CM – olen valmiina!”
Kuuntelija: ”You’re not alone! Mäkin olen silkkaa bottomia Adam 23CM:n edessä. Koppavan näköinen itärintaman uros vetämässä euroviisumuottiin sovitettua Elton Johnia on niin mahtipontisen kliseinen yhdistelmä, etten voisi kutsua itseäni schlager gayksi, ellen pitäisi tästä.”
Hulivilipoika: ”Jos Hulivilipojalla ylipäätään olisi viime sokeroinnin jäljiltä yhtään karvoja, ne nousisivat pystyyn kahdesta syystä: 1) Laulun keskeinen säe on kieliopillisesti täysin järjetön. ”Undo my sad”, indeed. 2) Sanna, tuo Ruotsin nuorin tantta, tarjoilee tämän viiden nenäliinan voimaballadin niin vakuuttavasti, että Celine Dion upoaa syvälle Atlantin aaltoihin yhdessä Titanicin orkesterin kanssa.”
Kuuntelija: ”Jos sun kynityt jouhet nousevat pystyyn, niin mun testosteronipitoiset pöheiköt suorastaan varisevat tämän takia! Jaksoin hurrata Undon puolesta vielä Mello-finaalissa, mutta Armenian veto sai Ruotsin kilpasiskon pisteet laskemaan. Semifinaalin harjoitusklippien perusteella tosin vaikuttaisi siltä, että Sannan ääni saattaa kestää livenä paremmin kuin Aram 23CM:n.”
Hulivilipoika: ”Islantilaisia ja suomalaisia yhdistää tietty arktinen hysteria, ja sitä tarjoaa myös Pollapönk. Kappale naamioi viisujen iänikuisen maailmanparannushengen virkistävästi punk-kaapuun, ja itse video on niin homopropagandistinen, että puolet itäblokista menee varmasti persiilleen kesken slaavikyykyn.”
Kuuntelija: ”Islantilaisia ja suomalaisia yhdistää myös tietty arkinen hysteria. Verkka-asuihin puetut Pollapönkin ukot näyttävät siltä kuin Kyrön Voiman jalkapallojaoston senioriosasto olisi heitetty pelleilemään funk- ja post-punk-viritteisiin bänditreeneihin. Plussaa pohjoismaisille heimoveljille siitä, että osaavat nauraa muiden lisäksi myös itselleen. Jokohan Pu-pu-pu-pu-tinilla meni herne nenään tästä?”
Hulivilipoika: ”Tällaista musiikkia voi syntyä vain Batesin kartanossa, kun Norman pimputtelee aikansa kuluksi pianoa ja äitimuori mätänee tyytyväisenä vieressä. Euroviisuhistorian oidipaalisin psykodraama painaa puukkoa äititraumojen haavaan. Lukemattomia kertoja. Suihkussa.”
Kuuntelija: ”Kiinnostavaa nähdä, miten belgialaiselle mamman pikku nallekarhulle käy. Axel on teatraalinen ja loistava laulaja, mutta tämä viisunumero paukuttelee äiti–poika-tabuja niin freudilaisella otteella, että heikompaakin hengästyttää. Rohkenen veikata, että näin hämmentävä oopperaspektaakkeli ei uppoaisi eurohomoihin edes haudasta nousseen Freddie Mercuryn tulkitsemana.”
Hulivilipoika: ”Kaksi vuotta sitten Valentina häpäisi San Marinon ja koko somen The social network song (Oh Oh – Uh – Oh Oh) -viisullaan. Harva taisi uskoa, että sama nainen nähtäisiin viisulavalla toistekin (Crisalide 2013) saati kolmatta kertaa, mutta taas se Valentina kekkuloi esikatseluvideossa kylmällä rannnalla aluspaidassa utaretulehdusta uhmaten. Eikä siinä mitään, sillä Maybe tarjoilee samanlaista haikeankaunista europop-eksotiikkaa kuin saksalaislaulaja Sandran tuotanto. Oh oh – uh – oh oh – Hulivilipoika tykkää tästä!”
Kuuntelija: ”Tämän videon katsottuaan voi ainakin todeta, että Valentinan nännit ovat hyvin edustettuna tänä vuonna. San Marinon kaihoisa balladi onnistui tekemään kunnon vaikutuksen vasta, kun kuuntelin kappaleen italiankielisen version Forse. Kaunis ääni ja vahva tulkinta, mutta harjoituksissa nähdyn simpukkashow’n perusteella jäi vähän jännittämään, miten tyttö pärjää tänä iltana.”
Hulivilipoika: ”Portugalin talouskriisi on edennyt siihen pisteeseen, että maalla oli tänä vuonna varaa lähettää vain tosi köyhä euroviisu. Joskin työkkärissä huokaistiin, kun saatiin siivottua hetkeksi kortistosta maatalousnäyttelyn Madonna, kaksi rummuttavaa homoa, etninen lisäväri ja ne taustakuoron tarjoilijasiskot, jotka tiputtivat aina kaikki lautaset, kun kädet vispasivat niin pahasti.”
Kuuntelija: ”Portugalilaisten tilanne oli itse asiassa niin toivoton, että joutuivat turvautumaan tänä vuonna Sony Music Colombian apuun. Sopiva viisutyrkky löytyi Shakiran debyyttialbumin hylkykappaleiden joukosta. Ainut jännitysmomentti on enää se, oppiiko kolmen pennin She Wolf esiintymään semifinaaliin mennessä. Tällä hetkellä Suzy & kumppanit näyttävät ja kuulostavat samalta kuin Kuuntelija, Hulivilipoika ja yökerhon syövereistä haalitut taustahomot Lissabonin karaokessa.”
Hulivilipoika: ”Tiedättehän, miten hurmaava on vastaleivotun tuoksu ja miten nopeasti voi häviää hipsterikahvilan lämpimältä porkkana-pellavansiemen-hamppu-chlorella-gojimarjaleivältä? Samanlaisen kokemuksen tarjoaa Alankomaat. Pyyhkäisen suupielet ja hymyilen.”
Kuuntelija: ”Valloittavan 70-lukuinen The Common Linnets on oivallinen esimerkki siitä, että näissä karkeloissa on joka vuosi mukana myös aidosti hyviä kappaleita. Nähtäväksi jää, miten tiukasti tämä Sting– ja Fleetwood Mac -viboja nostattava Nashville-fiilistely pitää otteessaan livenä, mutta jos Euroviisut olisivat pelkkä biisikilpailu, soisin Calm After The Stormin korjaavan koko potin.”
Euroviisujen 1. semifinaali tänä iltana Yle TV2 / Yle Areena klo 22. Jälkimmäisen semifinaalin tärpit luvassa torstaina.
Ei menny yhtään yksiin omien suosikkien kanssa :) Toki oma postaus ei erittele semifinaalien välillä, mutta kyllä tuossa ekassakin on silti kaks mun listalta.
Kiitti lukuvinkistä! Voin heittää tähän sellaisen spoiler alertin, että Ranska on sekä mun että Hulivilipojan kärkinimiä ja Kreikka löytyy torstaiselta tärppilistalta. :) Muuten oli aika erilaiset listaukset! Mulla on yleensä Euroviisuissa vain muutama suosikki ja loput on sitten näitä surkuhupaisia huumoripläjäyksiä.
Jeh. No, ei noista munkaan listaamista tosiaan kaikki ollut selkeitä suosikkeja. Ne oli lähinnä biisejä, jotka jollain tasolla edes herätti kiinnostuksen. Ne suosikit onkin sitten Azerbaidzan ja Espanja lähinnä, eli ei montaa :)
Mulle viisubiisin pitää edustaa tiettyä perinteikkyyttä, ja sitä showmeininkiä.
Mä pidän kans jonkinlaisena euroviisun unelmatasona tuota perinteikkyyden ja show’n yhdistelmää. Saa olla reilusti camp, mutta ylenpalttinen eurolutkailu on no-no.
Livenähän nää tietty pitää nähdä ennen kuin voi lopullisia pisteitä ruveta jakamaan. Ranskan biisissä esimerkiksi saattaa vähän hämätä se hauska musiikkivideo. Vaikea sanoa, toimiiko homma lavalla yhtä hyvin.
Nimenomaan! Kyl mä semit yritän kans ehtiä kattoa, mut finaali on itelle se ykkönen. Vuosia sitten jo ärsytti tää systeemi, missä on näin monta karsintaa.
Sama täällä! Toisaalta nuo semifinaalit tuo kivaa piristystä arki-iltoihin, mutta jos jatkoon äänestetään monta huonoa, niin niitä on sitten jo vähän puuduttavaa katsoa toistamiseen finaalissa.
Mullekin on käynyt monta kertaa niin, että vasta esitys on saattaanut pelastaa tai pilata kappaleen lopullisesti. Tosin harvemmin käy niin, että alkaisin tykätä jostakin, mitä ensin inhosin – yleensä kuulen hyvin nopeasti, kiinnostaako yhtään. Mä tykkään kunnon asenteesta ja kunnon show’sta, mutta joskus riisuttu balladikin voi ajaa asiansa, ja tietysti tahattoman campit numerot ovat ihan oma lukunsa. Tahallinen camp-henki taas saattaa jopa ärsyttää. Periaatteessa kaikki käy, ja siksi en yleensä osaa sanoa mistään biisistä, että ”se ei ole euroviisu”. Mulle mikä vain voi olla euroviisu, jos siinä vain on jotakin edellä mainittua. :D
Todellakin – mikä tahansa biisi voi olla euroviisu. Riisuttu balladi saattaa toisinaan toimia erinomaisesti, ja aina on näitä Hollannin tyyppisiä hiljaisia yllättäjiä, jotka hurmaavat täysin, vaikka eivät ihan sitä perinteisintä viisutyyliä edustakaan. Tahallinen camp-henki ärsyttää muakin, mutta se onkin just tuota edellä mainittua ylenpalttista eurolutkailua. :D Verka Serduchka ja Venäjän mummot ovat mulla hyviä esimerkkejä sellaisista esityksistä, joista aloin tykätä finaalissa, vaikka inhosin niitä ensikuulemalla.
Ellu Koo kommentoi:
Onko tänään lainkaan tarjolla puumaa settiä vai pitääkö odottaa torstaihin, jolloin Lakeuden lihakkaat nousevat stagelle?
Ei menny yhtään yksiin omien suosikkien kanssa :) Toki oma postaus ei erittele semifinaalien välillä, mutta kyllä tuossa ekassakin on silti kaks mun listalta.
http://indiemode.blogspot.fi/2014/05/euroviisukatsaus-2014.html
Kiitti lukuvinkistä! Voin heittää tähän sellaisen spoiler alertin, että Ranska on sekä mun että Hulivilipojan kärkinimiä ja Kreikka löytyy torstaiselta tärppilistalta. :) Muuten oli aika erilaiset listaukset! Mulla on yleensä Euroviisuissa vain muutama suosikki ja loput on sitten näitä surkuhupaisia huumoripläjäyksiä.
Jeh. No, ei noista munkaan listaamista tosiaan kaikki ollut selkeitä suosikkeja. Ne oli lähinnä biisejä, jotka jollain tasolla edes herätti kiinnostuksen. Ne suosikit onkin sitten Azerbaidzan ja Espanja lähinnä, eli ei montaa :)
Mulle viisubiisin pitää edustaa tiettyä perinteikkyyttä, ja sitä showmeininkiä.
Mä pidän kans jonkinlaisena euroviisun unelmatasona tuota perinteikkyyden ja show’n yhdistelmää. Saa olla reilusti camp, mutta ylenpalttinen eurolutkailu on no-no.
Livenähän nää tietty pitää nähdä ennen kuin voi lopullisia pisteitä ruveta jakamaan. Ranskan biisissä esimerkiksi saattaa vähän hämätä se hauska musiikkivideo. Vaikea sanoa, toimiiko homma lavalla yhtä hyvin.
Nimenomaan! Kyl mä semit yritän kans ehtiä kattoa, mut finaali on itelle se ykkönen. Vuosia sitten jo ärsytti tää systeemi, missä on näin monta karsintaa.
Sama täällä! Toisaalta nuo semifinaalit tuo kivaa piristystä arki-iltoihin, mutta jos jatkoon äänestetään monta huonoa, niin niitä on sitten jo vähän puuduttavaa katsoa toistamiseen finaalissa.