Nousussa: Since November – Star System

Blogin avaruusteema jatkuu uudella upealla kotimaisella musiikilla. Since November eli Tomi Mäkilä on julkaissut Star System -nimisen elektropop-kappaleen, joka saattaa hyvinkin olla kauneinta, mitä kuulet tänä kesänä.

Mikäli olet fanittanut The Crashia yhtyeen kultakaudella Wildlife– ja Melodrama-albumien aikoihin, todennäköisesti muistat Mäkilän bändin silloisena kosketinsoittajana. Jos nimi ei soita kelloja, niin alapuolella todistusaineistoksi yhtyeen promoarkistoista kaivettu kuva.

En välttämättä lähtisi vertailemaan Since Novemberin uutukaista suoraan The Crashin tuotantoon, mutta mikäli pidät Teemu Brunilan viime vuosien tekeleistä, lämpeät todennäköisesti myös tälle kaunokaiselle. Star System huokuu hieman samankaltaista herkkyyttä ja haurautta kuin Porcelain-kappale, jonka Brunila on kirjoittanut ja tuottanut brittipoppari Mikalle. Jos sekaan lisää vielä ripauksen Daft Punkin Touchia, niin päästään mielestäni aika lähelle sitä tunnelmaa, joka Tomi Mäkilän taiteesta välittyy.

Star System on siitä erikoinen biisi, että se onnistuu koskettamaan heti ensisävelistä lähtien. Allekirjoittaneen sydänjuuria hipsuttelee erityisesti se seikka, että kappaleen klassiset ja elektroniset elementit eivät pyri keskinäiseen kontrastiin, vaan ne sulautuvat toisiinsa täydellisesti. Tässä genressä on todellinen taito tehdä näin pakahduttavan tunteikasta, avaruuden ääriviivoja maalailevaa musiikkia.

Jos podet kroonista yksinäisyyden tunnetta tässä merkillisessä maailmankaikkeudessa, sulkeudu tänään tämän kappaleen syleilyyn.

Seuraa Since Novemberia somessa:
Facebook
Instagram

Ei kommentteja

Ennakkokatselussa: Erik Sjöholm – Put On a Smile (Piteå Sessions feat. Andreas Jacobson)

Vaasan lahjakkain nouseva laulaja-lauluntekijä Erik Sjöholm avasi pöytälaatikkonsa kaikelle kansalle ja julkaisi Walkabout-albumilla (2016) ilmestyneen Put On a Smile -kappaleen alkuperäisäänityksen.

Tähän samaiseen versioon on tehty nyt myös hieno musiikkivideo, joka Rosvoilla oli ilo ja kunnia saada ennakkokatseluun tämän viikonlopun ajaksi. Madridissa tällä hetkellä asuvan Sjöholmin videon on ohjannut Lucía Muriel, ja koko tuotantotiimi koostuu espanjalaisista tekijöistä.

Put On a Smilen ensimmäinen äänitys on peräisin vuodelta 2013, ja se on tehty Ruotsin Piteåssa kitaristi Andreas Jacobsonin kouluprojektin yhteydessä. Versio poikkeaa tuntuvasti Walkabout-albumilla kuultavasta, Coldplayn God Put A Smile Upon Your Face -hitin ja psykedeelisen 60-luvun suuntaan kumartavasta happotrippailusta. Erik kertoo Kuuntelija-blogille saaneensa inspiraatiota muun muassa Lou Reedin Walk On The Wild Side -kappaleesta, ja omaan korvaani tässä popahtavammassa versiossa on kuultavissa jopa The Policen aikaisia reggae-kaikuja.

Piteå Sessions -julkaisu on mielenkiintoinen projekti, sillä yleisö pääsee harvemmin kuulemaan kappaleiden alkuperäisversioita, etenkin jos originaali äänitys poikkeaa näinkin radikaalisti levylle päätyneestä raidasta. Kiehtovaa on myös se, miten monipuolisia vivahteita erilaiset musiikilliset ratkaisut tuovat samasta kappaleesta esiin. Siinä missä Walkaboutilla kuultu taiteellisesti kunnianhimoinen neliminuuttinen alleviivaa kappaleen spirituaalisia ja meditatiivisia ulottuvuuksia, nyt julkaistu versio korostaa rentoine ja leikittelevine pop-elementteineen myös tekstin ironisia sävyjä.

Erikin kertoman mukaan Put On a Smile on saanut alkunsa pienimuotoisesta kriisistä ja siitä havainnosta, että hymyllä voi huijata itsensä paremmalle tuulelle silloin, kun on huono päivä. Kappaleen taustalla on se ajatus, että ihmismieli usein luo itse omat ongelmansa, ja onnellisen mielialan saavuttaminen on niin helppoa, että sitä ei aina edes huomaa ajatella. Hymyllä et ilahduta ainoastaan vastaantulijoita, vaan hymyn avulla voi myös todistetusti ohjata aivot positiivisemmille taajuuksille.

Siispä: hymy korviin, koska elämän ei tarvitse olla niin hemmetin vaikeaa.

Seuraa Erik Sjöholmia somessa:
Facebook
Instagram

Kuva: Trevor Choi

Ei kommentteja

Nousussa: KATLA – Albert

”KATLA on uusi pop-yhtye, jonka musiikissa yhdistyvät Otto Eklundin poikkeukselliset suomenkieliset vokaalit ja isot elektroniset elementit. Uskomme, että bändisoundi on tulossa takaisin suomalaiselle musiikkikentälle – KATLA tarjoaa tähän oman vaihtoehtonsa.”

Saanko esitellä: Kuuntelija-blogin uusin pop-lemmikki ja avausraita KATLA:n tänään julkaistulta EP:ltä. Osa lukijoista on saattanut bongata Albert-kappaleen jo aikaisemmin tällä viikolla Rosvojen Spotify-soittolistalta.

Inspiraatio Albertiin tulee vuoden 2015 DocPoint-festareilla esitetystä See No Evil -dokumentista, joka käsittelee ihmisen suhdetta apinaan. Kappaleessa sekoittuvat henkilökohtainen eksistentiaalinen kriisi ja NASA:n avaruuteen lähettämien Albert-apinoiden kohtalo. Tarina on samaan aikaan äärimmäisen kaunis ja surullinen. E.T.-leffan parissa kasvaneelle biisin melankolinen avaruusteema nostaa pintaan aikamoiset nostalgiaryöpyt.

Komeinta Albertissa on solisti Otto Eklundin ja soittajien välinen intensiteetti. Yhtyettä voisi kuvailla jopa popimmaksi ja modernimmaksi versioksi Thirty Seconds to Marsista. Bändin ilmaisussa kuuluu samankaltaista uljautta kuin Jared Letolla ja kumppaneilla, mutta ilman ärsytyskynnystä hipovaa rääkymistä. Kappaleen eeppisiin mittoihin paisuva kertosäe pistää elektronisen voimapopin ystävät kehräämään tyytyväisyydestä. Potentiaalista hehkutusmatskua kaikille, jotka mielivät kuulla universumin laitoja syleilevää, hyvin tehtyä kotimaista musiikkia.

Albert lähti avaruuteen, KATLA tuli jäädäkseen.

Seuraa KATLA-yhtyettä somessa:
Facebook
Instagram

Ei kommentteja

Nousussa: Feelium – Uh-Oh Baby

Olen hypettänyt tätä biisiä jo monta viikkoa blogin kulisseissa ja nyt pääsen vihdoinkin jakamaan sen, jee!

Kyseessä on ruotsalaisen Feeliumin uusi Uh-Oh Baby -sinkku, joka saattaa hyvinkin olla tämän kesän ihanin indienousukas. Pian ilmestyvällä Go Go Soul -albumilla kuultava kappale on monisävyinen sekoitus poppia, alternativea, nostalgiaa ja campia, ja sen teksti kertoo tuhoisasta mutta ah-niin-kuumasta suhteesta.

Feeliumin laulaja-lauluntekijä Simon Folger kuvailee Uh-Oh Babyn syntyprosessia Kuuntelija-blogille näin:

”It was written, as all of the songs on the album, on a long distance relationship as I was studying art in Santa Barbara and Jakob was finishing his masters in philosophy in Amsterdam. Jakob sent me a demo of a song with this sweet and catchy kind of retro piano riff. It instantly made me feel very sassy and I just went with that feeling as I stared singing along to it. We sent some demos of the song back and forth, made some changes and experimented with different drums and samples until we were satisfied. The last thing we added was the outro, that was a last minute thing. During the recording session of the song Jakob went: ”Hey! I forgot I made another part for the song a while ago!”. I scribbled down some lyrics and improvised. After a couple of takes we thought: ”Why not?”.

We recorded the whole album last summer under a period of two weeks as me and Jakob isolated ourselves in a cabin on the countryside. We went up super early in the mornings and fell asleep in front of the fire place every night. We took short breaks where we went swimming in the lake, danced in the rain, fought over some small changes in the songs or just laid in the grass. Very idyllic… Apart from this it was two very fun, challenging and intense weeks. We’ve know each other our whole lives me and Jakob, and Feelium was actually formed on a camping trip, so I think we find a lot of our inspiration in the nature and simple living, just the two of us.”

Kuulostaa siltä, että Feeliumilla on ollut tätä tehdessä aivan helveten hauskaa. Pitkän linjan MIKA-fanina en voi muuta kuin rakastaa näin hassua ja leikkisää musiikkia. Uh-Oh Feelium!

Seuraa Feeliumia somessa:
Facebook
Instagram

Ei kommentteja

Uutta: Jay Pray – Jay Pray

En ole hetkeen törmännyt näin viehättävään elektronisen popin debyyttiin. Jay Prayn (alias Justin P. Romanosin) taiteilijanimen mukaan nimetty sooloalbumi hengittää höyhenenkevyesti ja maalailee Ihmemaa-tunnelmaa huokuvia värejä, maisemia ja hetkiä.

Puhuttelevaa Jay Prayn ja tuottajapari Brandon Bostin työskentelyssä on erityisesti se seikka, että levyn pääosaan nousee tila, jonka erilaiset efektit luovat kuulijan mielikuvitukselle. Taianomaiset orkestroinnit välittävät perhosen siiveniskuja, pilvenhattaroita ja mansikkapyörteitä suvennälkäiselle musiikkifanille. Absoluuttinen kesälevy 2017.

Seuraa Jay Prayta somessa:
Facebook
Instagram
Twitter

Ei kommentteja

Uutta: Niall Horan – Slow Hands

One Directionin tauolle jääminen on parasta, mitä poikabändiskenessä on tapahtunut pitkään aikaan. En sano tätä siksi, että olisin kyllästynyt popittamaan Stole My Heartia repeatilla, vaan siksi että pojat ovat julkaisseet omilla tahoillaan niin loistavaa musiikkia. Harry Stylesin mahtipontinen Sign of the Times varasti sydämeni heti ilmestyessään, Liam Paynen ja Ed Sheeranin yhteistyössä syntynyt Strip That Down kiilasi vuoden kovimpien tanssibiisien joukkoon, ja jalat alta vei myös tämä Niall Horanin uusi sinkku Slow Hands.

23-vuotiaan irlantilaisen laulaja-lauluntekijän kesäinen hitti hurmaa ennen kaikkea huolettomalla tyylikkyydellään. Minulla on aina ollut pehmeä kohta artisteille, jotka saavat musiikin kuulostamaan lähes täydellisen vaivattomalta. Niall Horanin letkeässä tyylissä on aistittavissa samankaltaista rentoutta ja seesteisyyttä kuin suuresti ihailemani Fleetwood Macin tuotannossa. Erittäin vahva suositus kaikille brittiläis-amerikkalaisen retrorockin ystäville.

Muita tämän hetken kuumimpia hittejä voi fiilistellä #1 Most Wanted Hits -soittolistalta.

Seuraa Niall Horania somessa:
Facebook
Instagram
Twitter

Ei kommentteja