Vuoden parhaat ihan mitkä tahansa

Kuva: flickr.com /  George Eastman House

Kuva: flickr.com / George Eastman House

Onko somevirtasi täynnä ”vuoden parhaat”-linkkejä? Jep. Elämme taas sitä aikaa vuodesta kun kaikki mediat listaavat vuoden parhaita asioita. On vuoden parasta levyä, biisiä, bändiä, keikkaa,  you name it.  Eikä ilmiö todellakaan rajoitu ainoastaan musiikkimedioihin, mutta käsittelen aihetta nyt musablogien näkökulmasta. Olen nimittäin itsekin vuosien saatossa listannut asioita, voi pojat, eri muodoissa vaihtelevalla menestyksellä.

Olen listannut aina kun on ollut mahdollisuus. Aloin aikoinaan listaamaan asioita ihan puhtaasta listaamisen ilosta. Oman blogini Tulevaisuuden tusina oli suosikkini. Jossain vaiheessa tajusin kuitenkin listaamiseen piilotetun huiman potentiaalin, klikkitilastot. Siinä missä normaali postaus bändistä kerää x -määrän klikkejä, listaus 10 yhtyeestä kerää 10x -määrän klikkejä.  Listaaminen ei enää koskaan tuntunut samalta.

Tänä vuonna olen päättänyt olla listaamatta vuoden parhaita yhtään mitään. Ei vaan huvita. Olen todennut, että vuoden parhaiden asioiden listaamisesta on loppujen lopuksi hyvin vähän hyötyä. Jos sanon, että bändi x on vuoden paras jokin, ei se tarkoita että bändi oikeasti olisi. Tai että kukaan muu uskoisi niin.  Bändistä saattaa tuntua hyvältä olla vuoden paras jokin, mutta ei se auta heitä eteenpäin urallaan.

Enkä kirjoita tätä postausta tuomitakseni medioita jotka edelleen listaavat vuoden parhaita asioita. Listoille on kysyntää. Ei kai niillä muuten keräisi niin kolossaalisen paljon klikkejä. Ja listoille on myös funktio. Esimerkiksi voisin mainita yhden kerran kun koitin etsiä uusia potentiaalisia elektronisia indie-artisteja Ruotsista Suomeen tuotavaksi. Sillon olisi ollut apua jos joku ruotsalainen taho olisi vaivautunut kasaamaan ”the hottest new electronic indie artists from Sweden”-listan. Sellaista listaa en kuitenkaan siihen hätään löytänyt.

Mielestäni on mielenkiintoista miten paljon listauksia jaetaan somessa. Tuntuu siltä, että vuoden parhaat -listaukset saavat harjaantuneimmat somegurutkin vapautumaan estoistaan ja yltymään jakamisriehaan, jossa he tukkivat jokaisen mahdollisen somekanavan listalinkeillä. Mutta se ymmärrettäköön, tekijät kun eivät koskaan saa tarpeeksi arvostusta työstään, ja onhan kehu varmasti levitettävän arvoinen juttu.

Joka tapauksessa, ensi kerralla kun klikkaat vuoden paras ihan mikä tahansa -linkkiä, ajattele listan tekijää. Tiedä hänen olevan klikistäsi kiitollinen ja taputa itseäsi olkapäälle.

 

Yksi kommentti kirjoitukseen Vuoden parhaat ihan mitkä tahansa

  1. Lauri Lauri kommentoi:

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että listojen tulviminen on turhaa. Se yksipuolistaa medioiden julkaisutarjontaa ja antaa ymmärtää, että taidetta voisi jotenkin laittaa samalle viivalle ja arvottaa.

    Siitä tosin olen eri mieltä, että listoista ei muka olisi hyötyä bändeille. Ei bändeille varmasti ole hyötyä yksittäisestä ”oltiin vuoden paras siinä ja siinä mediassa” -noteerauksesta, mutta näkyvyys ja huomio tuovat aivan takuulla uusia kuulijoita ja kiinnostuneita ihmisiä yhtyeiden ja artistien musiikin pariin. Jukka Nousiainen olkoon varsin tuore esimerkki. Hyvät arvostelut ovat yksi asia, varsinkin kun valtamedioilta neljän tähden saaminen ei ole temppu eikä mikään, mutta kun olet kaikkien valtamedioiden vuoden parhaita artisteja, niin johan alkaa massatkin löytämään. Nousiaisen cd:stäkin loppui painos ja väitän, että isoksi osaksi sen takia, että uusi yleisö löysi hänet listojen kautta.

    Listat ovatkin mielestäni tärkeitä väyliä ns. ison yleisön huomion saamisessa, varsinkin kun muusikin kuuntelu on streamausaikana niin pirun helppoa. Joku joka ei juuri musiikkia aktiivisesti seuraa, voi helposti katsoa median x vuoden parhaiden levyjen ja biisien listan ja löytää sieltä jonkun uuden tuttavuuden. Itse löysin lukemattomia uusia tuttavuuksia lukioikäisenä Stupidon ja Soundin vuoden myydyimpien ja parhaimpien levyjen listoilta, joita en välttämättä muuten olisi edes kuunnellut. Vaikea väittää etteikö se olisi ollut hyödyllistä niin minulle musiikinkuuntelijana, bändille uutena levyn ostajan kuin mediallekin joka sai lisää vaikutusvaltaa erääseen yksilöön.

    Musiikkia aktiivisesti seuraaville listat eivät tosin tarjoa oikeastaan mitään muuta kuin päiviteltävää siitä, että olipas oudot/hyvät valinnat. Siitä ei ole mitään hyötyä bändeille, mutta kyseiset bändit ovat varmasti siltä yleisöltä jo huomionsa saanut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.