Viikkokeikalla Yo-talolla

Cityman tykittelee

Kuva: Jukka Tulensytyttäjä

Hyvää joulua kaikille auringossa kylpevältä Tampereelta! Taas on tovi vierähtänyt musiikin täyteistä elämää. Ehdin ilokseni jouluostoksia suorittaessani huomata, että keskustan levykaupatkin olivat saaneet osansa jouluriehasta. Näytti siltä, että yhdessä tai useammassa levykaupassa riitti väkeä ovelle asti. Ehkä levykauppojen kuolema on edelleenkin (niin kuin on ollut jo vuosikymmeniä) pessimistien huhupuhetta. Vaikuttaisi siltä, että mitä tulee äänitettyyn musiikkiin, ihmisillä on edelleen tarve omistaa. Oli äänitteen julkaisumuoto sitten CD, kasetti, vinyyli tai vaikka kahvimuki, ihmiset haluavat palasen suosikkiartististaan.

Kävin viime viikon torstaina Tamperen Yo-talolla katsomassa keikkoja. Keikat olivat osa Yo-talon syksyn torstaisin järjestettävien ilmaiskeikkojen ohjelmasarjaa nimeltä Yo-talo jytisee ja soi. Aiemmin kyseinen ohjelmasarja on esitellyt tamperelaisille mm. Iisan ja Nicolas Kivilinnan. Tällä kertaa vuorossa olivat Have You Ever Seen The Jane Fonda Aerobic VHS? sekä Cityman. Soitot alkoivat onneksi jo ysiltä, joka madalsi osallistumiskynnystä huomattavasti. Väsy oli kuitenkin kova, onneksi lineup oli kovempi. Harvemmin saa Tampereella nauttia ilmaiseksi kahdesta nimibändistä. Harmi että monelle sekään ei riittänyt, sillä kuten melkein aina indiekeikoilla Yo-talolla, myös tällä kertaa yleisöä olisi voinut olla enemmänkin.

En tiedä mitä tässä kaupungissa pitäisi tarjota ihmisille, että heidät saisi sankoin joukoin lähtemään keikoille. Tällä kertaa tarjolla oli kaksi Flow Festival –esiintyjää, ei riittänyt. Riittäisikö Metallica? En usko, että kaupungista löytyy promoottoria joka uskaltaisi yrittää. Sami Hedberg kyllä myy joka kerta loppuun. Kyllä vain. Mitäköhän kävisi, jos Samille iskisi kitaran ja Joy Divisionin nuottikirjan käteen, tulisikohan kukaan katsomaan? Popeda ja räppimeiningit tuntuvat kyllä kiinnostavan ainakin jossain määrin. Ehkä on tällä erää todettava, että indiekeikkojen järjestäminen (varsinkaan viikolla) ei vain ole kannattavaa. Ei edes ilmaiseksi.

Molemmat bändit olivat silti hyviä. Illan aloitti HYESTJFAVHS (nimi on muuten kirjainlyhennelmänäkin monen bändin nimeä pidempi), joka jäi itselleni hieman etäiseksi, ehkä sen takia että joutuivat soittamaan torstaina tyhjähkölle Yo-talolle. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt yhtyeen, ja etenkin rumpalin, tiukasta soitosta. Bändillä oli pari todella hyvää biisiä, joista olisi saanut leivottua melko helposti tyylipuhtaita indiehittejä. Ikävä kyllä vastapainona oli sitten läjä aivottomia renkutuksia, joiden päälle en ole ymmärtänyt aiemmin, enkä ymmärtänyt keikallakaan. Bändissä jyllää selvästi kaksi voimaa. Toinen taittuu indieen ja toinen bilepunkiin.

Illan toinen esiintyjä oli Cityman, joka on viimeisen vuoden aikana opittu tuntemaan tanssittavista keikoistaan ja tyylikkäästä visuaalisesta ilmeestään. Missasin bändin H2Ö:ssä, sain Flow Festivalilla kahden biisin maistiaisen ennen Future Islandsia. Nyt sain koko keikan. Ja vaikka puitteet eivät olleet kauhean otolliset hyvälle keikalle, ottaen huomioon juuri mainitsemani vähäisen osallistujamäärän, Cityman suoriutui tehtävästään tyylillä. Vaikutti siltä, että keikkasetti tuli selkärangasta ja rutiinilla, sillä esiintyminen oli todella itsevarmaa ja korjatkaa jos olen väärässä, yhtyeellä oli mukana omat valot, jotka oli synkattu taustojen kanssa(?). NICE! Kirsikkana kakun päälle tuli Ringa Mantereen fiittaukset, jotka toivat hyvää lisäarvoa.

Tiedän, että käyn ”vääränlaisilla” keikoilla (indiekeikoilla, enkä esim. Juha Tapion keikoilla), mutta kiroan silloin tällöin Tamperetta ja tamperelaisia. Väkeä olisi riittävästi ainakin paperilla, mutta liian usein saleissa on huomattavan tyhjää. Toivoisin, että edes joskus (muutoinkin kuin Lost in Musicin aikaan) viikkokeikalla olisi niin paljon tunkua, ettei kaikki halukkaat mahtuisi sisään. Ai että se olisi auvoista (ja utopistista) nähdä. Silloin itseänikin kiinnostaisi tapahtumajärjestäminen bisneksenä, eikä puuhasteluna miltä se liian usein vaikuttaa. Tampere on kyllä välillä (etenkin indietapahtumia järjestävälle ihmiselle) paska kaupunki.

Tässä vielä Citymanin sinkku nimeltä Crazy kuluneelta vuodelta. Biisi on niin pommi, että väittelin pitkään tyttöystäväni kanssa siitä onko kyseessä cover vai voiko biisi oikeasti olla bändin oma.

3 kommenttia kirjoitukseen Viikkokeikalla Yo-talolla

  1. uulåf kommentoi:

    Olipas geneerinen biisi

  2. June June kommentoi:

    Kokonaista Citymanin keikkaa kaipaillaan täälläkin! Provinssissa näin vain lyhyen pätkän.

    Totta keikka-asiaa mietin monesti itsekin, Oulun kantilta. Toisaalta, on monta keikkaa, jotka itsekin olen jättänyt väliin aikataulullisista tai laiskuudellisista syistä. Helsingissä on se hyvä puoli, että vaikka moni ihminen jäisi kotiin, silti tarpeeksi moni raahautuu klubeille. Ne ovat kuitenkin lähestulkoon yhtä suuria kaikissa kaupungeissa, väkiluku vain vaihtelee.

    Toinen, mikä oikeasti vaikuttaa ihan kaikenlaiseen aktiviteettiin kaupungissa on asuinalueiden sijoittelu. Etenkin näin arkkitehdin näkövinkkelistä esimerkiksi Oulussa yliopiston sijoittaminen kauas keskustasta vaikuttaa siihen, missä opiskelijat asuvat, ja koska julkinen liikenne on mitä pienehköissä kaupungeissa yleensäkin, on kynnys lähteä lähiöistä keskustaan keikalle huomattavasti suurempi kuin silloin, kun asuu siinä vieressä. Helsingissä on helppo kulkea lähes kaikkialta keskustaan. Ja kun kaikki on suhteellista, ei parinkymmenen minuutin junamatka Vantaalta tunnu yhtään missään. Varsinkin, kun kotiin pääsee yölläkin.

    Tampereella tosin on vilkas keskusta ja asuinalueitakin siinä lähellä, joten Mansesterin keikkayleisön vähyyteen ei taida tuo syy päteä.

    1. Jukka Tulensytyttäjä Jukka Tulensytyttäjä kommentoi:

      Kiitti kommentista June! Ja hyvä pointti tuo yliopiston sijainti. Monessa kaupungissa se varmasti rokottaa. Itse ehkä uskon myös siihen, että se keikkamesta määrää tosi paljon. Esim. Yo-talolla on Tampereella vähän sellainen huono aura, koska se profilointi on jotenkin pielessä. En esim. koskaan muista potentiaalisia keikkoja etsiessäni Yo-talon olemassaoloa. Aika suuri miinus siis.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.