Tallinn Music Week 2016. Niin, mitä siitä sitten loppujen lopuksi jäi mieleen? Elämään aivojen sopukoihin. Samaan aikaan tuntuu siltä, että ei juuri mitään, mutta Tallinn Music Weekin tiedottajan linkittämää kuvagalleriaa selatessani ilahduttavan paljon. Samalla galleriaa selatessani iski pieni alakulo siitä, kuinka paljon jäi näkemättä. Mutta nämä ovat näitä showcase-festivaalien varjopuolia. Kun artisteja on se 200 ja sinua yksi.

Valitsin kirjoittaa tähän postaukseen vain kuvagallerian kirvottaneita muistoja. On kuitenkin sanomattakin selvää, että elävimmin Tallinn Music Week 2016 tulen muistamaan tapaamiseni Me And My Drummer -yhtyeen kanssa. Jos et ole jo lukenut eilen kirjoittamaani juttua siitä, lue se täältä.

Ensimmäinen näkemäni keikka Tallinn Music Weekillä oli Jaakko Eino Kalevi. Tai oikeastaan vain 4 biisiä Jaakko Eino Kalevia. Mies yhtyeineen esiintyi Kultuurikatel -nimisessä hallissa OFF Flow -tapahtumassa, joka oli suomalaisen Flow Festivalin markkinointitapahtuma. Näkemäni Jaakon keikat ovat vain parantuneet toinen toisestaan ja tälläkään kertaa Jaakko ei pettänyt. Mikä taas oli pienoinen pettymys, niin tuo OFF Flow tapahtuma, tai ei itse tapahtumassa mitään vikaa ollut vaan oikeastaan sen osallistujissa – suomalaissa. OFF Flow oli suomalaisten hipsterien kohtaaminen Tallinnassa. En tiedä kuulinko koko sielläoloaikanani sanaakaan Viroa tai Venäjää. Nimesin tapahtuman leikkisästi Helsinki Music Week in Tallinn, if you catch my drift.

Yllä kuvassa on muuten erikoinen vesseli. Tsekkiläinen elektroartisti Ventolin esiintyi perjantaina ilahduttavan hyvän keikan vetäneen The Hearingin jälkeen Sinilind -klubin nurkkahuoneessa. Täyteen pakattu huone heilui Ventolinin biittien tahdissa kuin hevonen, jonka pään edessä roikkuu tikkuun sidottu porkkana. Kielikuva on itseasiassa aika osuva, koska siltä Ventolin näytti – tikkuun sidotulta porkkanalta. Ventolinin esitys jäi mieleeni ehkä koko festivaalien parhaana keikkana ja suosittelenkin tutustumaan mieheen. Hänestä on kuulemma viime vuonna kuvattu myös dokumentti, joka on ehkä pakko metsästää jostain.

Tänä vuonna Tallinn Music Weekillä oli jotenkin aivan himmeän paljon porukkaa. Ja haluan alleviivata, aivan liikaa suomalaisia. Jos festivaali on tehnyt jotain oikein, niin markkinointisuunnitelmansa pohjoiseen naapuuriin. Suomalaiset olivat tänä vuonna ottaneet tapahtuman haltuun ja se näkyi kyllä joka puolella. Suomi raikasi pitkin Tallinnan katua ja kuppilaa. Mutta oli väkeä muutenkin enemmän kuin esim. viime vuonna. Vietimme koko lauantaipäivän Telliskivessä ja vaikka se kiva paikka onkin, on se kivempi silloin kun siellä on tilaa. Tällä kertaa kaikki ravintolat olivat ääriään myöden täynnä ja jopa streetfood-kojuille oli vartin jonot.

Yksi viikonlopun potentiaalisesti parhaimmista keikoista vedettiin nätisti silmieni edessä viemäristä alas, kun helsinkiläinen Merries laittoi menemään vanhan kaupungin ytimessä, Kultuuriklubi Kelmissä. En ollut bändin musiikkia juuri kuullut ennen keikkaa, vaikka nimeen olin törmännyt useasti somessa. Ja ai samperi miten hyvä laulaja yhtyeellä onkin, ja miten hyviä biisejä ja stemmoja, mutta voi miksi, miksi yhtyettä ei voi kiinnostaa hyvän keikan vetäminen edes sen vertaa, että olisivat olleet juomatta viinaa edes biisien välissä. Saatika sitten etteivät olisi olleet jo ennen keikkaa tossut solmussa. Pistää harmittamaan, kun joku on oikein ajalla ja vaivalla valmistanut ison kulhollisen hyvää pullataikinaa, ja sitten hetken mielijohteesta päättääkin kusta sen päälle.

Tallinn Music Week päättyi omalta osaltani suomalaisen Death Hawksin keikalle, enkä suoraan sanottuna olisi voinut parempaa lopetusta voinut reissulleni toivoa. Death Hawks on kasvanut tasaista vauhtia viimeisen viiden vuoden aikana ja Tallinnassa täydelle Woodstock -baarille soittanut itsevarma kvartetti oli jo aivan valmista kamaa lähetettäväksi ihan ties ja minne. En ole juuri yhtyettä koskaan kuunnellut levyltä, enkä ajatellut kuunnella tämänkään keikan jälkeen, mutta livenä toimii ja muuten hyvin.  Ja uskonkin, että Tallinnasta Euroopan rundille lähtenyt Death Hawks tulee vielä parin vuoden päästä olemaan Suomessakin nimibändi. Vaikkei hyväksytyksi suomalaisen valtavirran toimesta tuleminen varmasti yhtyeen prioriteettilistalla olekaan.