Syksy on musiikin aikaa

Kuva: Jukka Tulensytyttäjä

Kuva: Jukka Tulensytyttäjä

Niin se aika juoksee, vuodenajasta toiseen. Ilmasto on salakavalasti muuttunut helteisen aurinkoisesta sateisen harmaaksi. Päällämme on tyypillinen Suomen syksy, jonka kestoksi näin keittiömeteorologina ennustaisin kolmea kuukautta. Kyllä vain, seuraavat kolme kuukautta kuljemme kasvot kohti pistävän kylmää tihkusadetta. Syksyä seuraa vähintään yhtä pitkä ja pimeä talvi, jonka suurin eroavuus syksyyn on sen kylmyys.

Ei silti huolta, ei syksy kaikkineen pelkkää ankeutta edusta. Joillain ihmisillä syksy on muutoksen aikaa – toisilla alkaa koulut tai uusi työ, toisilla perheen suunnittelu, joillain jopa jouluun valmistautuminen. Joillekin syksy edustaa uuden keikkakauden alkamista. Musiikki-intoilijat kun ovat luonteeltaan hyvin samanlaisia kuin vaikkapa jääkiekkofanit, odottavat uuden kauden alkua kuin kuuta nousevaa ja sen koitettua pukeutuvat lempiyhtyeensä teemaväreihin ja lähtevät radalle kannustamaan sankareitaan voittoon.

Itselleni syksy on tuonut paljonkin muutoksia. Sekä henkilökohtaisessa elämässä, että musiikkirintamalla. Esimerkkinä voisin sanoa, että viime vuonna samaan aikaan asuin yksin rivarissa muuttokaaoksen keskellä. Olin juuri kuopannut levy-yhtiöni, eronnut pitkäaikaisesta tyttöystävästäni ja vaihtanut työpaikkaa. Minulla ei ollut kavereita ja lähtiessäni ulos, lähdin keikoille yksin, usein siinä toivossa että tapaisin edes jonkun – oli se sitten uusi ystävä tai peräti puoliso, ihminen joka tapauksessa, tai kai eläinkin olisi kelvannut.

En olisi vuosi sitten osannut ennustaa, että kirjoittaisin teille nyt ehjempänä kuin pitkään aikaan. Kauas taakse on jäänyt rivarielämä. Nyt asun kerrostalossa kävelymatkan päässä työpaikastani, siitä samasta johon vuosi sitten vaihdoin. Musiikkialasta olen pyrkinyt niin kauas kuin mahdollista, se kun on myrkyistä pahin. Sinkkunakaan en kauaa viihtynyt. Olen seurustellut nyt neljä kuukautta kaltaiseni musiikki-intoilijan kanssa. Onkin  virkistävää, ettei keikoillekaan tarvitse enää lähteä yksin, vaan voimme pukeutua suosikkiyhtyeidemme väreihin yhdessä ja kinastella illan päätteeksi kumman oli parempi.

Vaatii sitkeyttä ja olotilojen oikeaoppista kanavoimista, että pärjää Suomessa läpi hyytävien kylmien ja pimeiden neljänneksien. Ei ihmekään, että Suomessa on väestölukuun nähden enemmän rekisteröityneitä muusikkoja kuin missään muussa Euroopan maassa. Suomalaisilla on tarve päästä ilmaisemaan tunteitaan. Oli se sitten kukaan-ei-rakasta-mua –kännissä karaokebaarissa tai vaikkapa kitara sylissä ja suomenpystykorva jalkoihin kääriytyneenä lappalaisen metsämökin takkahuoneessa meitä kaikkia yhdistää se, että olemme ihan yhtä tunteikkaita kuin vaikkapa ranskalaiset, emme vaan osaa tuoda tunteitamme esiin perinteisin metodein. Tarvitsemme musiikkia päivittäin, syksyisin vielä enemmän kuin normaalisti.

Avainsanat: ,

2 kommenttia kirjoitukseen Syksy on musiikin aikaa

  1. J/Skipped heartbeats kommentoi:

    Vallan inspiroiva postaus :)

    P.S Voi kunpa tämä syksy jatkuisi ja jatkuisi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.